Supon tuolloisesta tilannetietoudesta kertoo STT:lle Supon sisäisten palveluiden osastopäällikkö Teemu Lehti. Hän kommentoi asiaa alkuviikosta sen jälkeen, kun STT kertoi Saarelaisen joutuneen väistymään HybridCoE-keskuksen johtajan tehtävästä keväällä 2019 epäasiallisen käytöksensä vuoksi.

-  Silloin, kun hän on tänne palannut, Suojelupoliisilla ei ole ollut mitään tietoa, mikä olisi edellyttänyt minkäänlaisia toimenpiteitä. Vasta viime päivinä olen mediasta lukenut, minkälaisesta asiasta on silloin ollut kyse, Lehti kertoo STT:lle.

Osaamiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen on kertonut, että Saarelaisen lähdön syynä oli seksuaalinen häirintä. Saarelainen palasi suojelupoliisiin, josta hän oli ollut virkavapaalla.

EUROOPAN hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajavaihdoksen taustoja ei kerrottu julkisuuteen keväällä 2019, kun Saarelaisen lähdöstä ilmoitettiin. Nyt johtokunnan silloinen puheenjohtaja Jori Arvonen arvioi, että lähdön viestintälinja oli epäonnistunut.

Keskuksen johtokunnan puheenjohtaja perusteli aiemmin Saarelaisen lähtöä koskevaa viestintää häirinnän uhrien suojelemisella ja heidän esittämällään toiveella välttää sitä koskevan tiedon leviäminen. Sittemmin Arvonen arvioi, ettei viestinnässä onnistuttu.

-  Se oli virhe, mutta olen edelleen sitä mieltä, että kaikkein oleellisin eli välitön tarttuminen asiaan, häirinnän kohteiksi joutuneiden tukeminen ja johtopäätökset, kuten johtajavaihdos, onnistuttiin hoitamaan oikein, hän kertoo.

Arvonen kiistää, että viestinnän tarkoituksena olisi ollut suojella Saarelaista.

HYBRIDIKESKUKSEN johtajavaihdoksen syyt eivät olleet STT:n tietojen mukaan hyvin silloisen poliittisen johdon tiedossa.

Ainakaan silloinen sinisten ulkoministeri Timo Soini ei tiennyt lähdön taustoista. Toisaalta Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on sitä koskevan lain mukaan itsenäinen, Suomen valtionhallinnosta irrallinen organisaatio, jonka ylintä valtaa käyttää sen jäsenvaltioiden edustajista muodostettu johtokunta.

Vaikka valtio on ollut sen perustamisessa vahvasti mukana ja valtio rahoittaa sitä tänä vuonna yli 1,8 miljoonalla eurolla, keskuksen asioista päättävät ne 32 jäsenmaan edustajaa, jotka istuvat sen johtokunnassa.

Johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen kuitenkin kertoo ilmoittaneensa Saarelaisen lähtöön liittyneistä syistä valtioneuvoston kanslian (VNK) virkamiesjohdolle, alivaltiosihteeri Timo Lankiselle alkuvuonna 2019.

-  Sinänsä nämä asiat eivät valtioneuvoston kanslialle kuuluneet, koska hybridiosaamiskeskus on kansainvälinen järjestö, jonka päätöksenteko kuuluu sen jäsenkunnalle. Mutta koska Suomen jäsenmaksuosuus tulee VNK:n budjetista, raportoin yleensäkin keskuksen asioista Lankiselle, Arvonen sanoo.

STT:n tavoittama Lankinen vahvistaa, että Arvonen kertoi hänelle Saarelaiseen kohdistuneista häirintäepäilyistä ja siitä, mitä johtokunta oli aikeissa niille tehdä. Hän ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin VNK:ssa.

-  En minä sitä poliittiselle johdolle vienyt, koska ei meillä (VNK) mitään toimivaltaa siinä ole, kertoo Lankinen.

Lankisen mukaan asia nousi esiin kerran Arvosen kanssa ja keskustelun luonne oli tiedottava.

-Totesin siinä keskustelussa, – -, että jos ne epäilyt, mitä Saarelaiseen kohdistuvat, ovat paikkansa pitäviä, niin silloin pitääkin päätyä tähän johtopäätökseen, mihin ovat päätymässä, Lankinen sanoo.

Hänen mukaansa johtokunta ja sen puheenjohtaja toimivat tilanteessa vuonna 2019 hyvin, joskin Saarelaisen lähtöä koskeva tiedottaminen kiinnitti Lankisen huomion.

-  Tiedottamisesta voi jälkeenpäin sanoa, että minäkin vähän ihmettelin sitä, että siinä kehuttiin häntä (Saarelaista) ehkä vähän tarpeettomasti, Lankinen kertoo STT:lle.

Saarelainen ei ole tällä viikolla vastannut STT:lle asiaa koskeviin yhteydenotto- ja kommenttipyyntöihin.

STT / Markku Uhari, Minna Pull

Juttua muokattu klo 17:45, lisätty Jori Arvosen ja Timo Lankisen kommentit.