Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto on ensimmäisinä viikkoinaan myllertänyt liittovaltion rakenteita perinpohjaisesti ja pyrkinyt muun muassa leikkaamaan työvoimaa rajusti. Projekti on iskenyt myös keskustiedustelupalvelu CIA:han, jonka kaikille työntekijöille lähetettiin tarjous vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta.

Tiedustelualan kannalta kysymyksiä on herättänyt myös se, että maan korkeimmaksi tiedustelujohtajaksi on ehdolla Tulsi Gabbard, joka on julkisuudessa myötäillyt Venäjän propagandaa. Senaatin tiedusteluvaliokunta hyväksyi Gabbardin ehdokkuuden tiistaina, ja seuraavaksi hänen ehdokkuutensa siirtyy senaatin täysistunnon hyväksyttäväksi.

Nato-aikana Suomen kansallinen turvallisuus liittyy aiempaa enemmän tiedusteluyhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Onko Yhdysvallat Trumpin toisella kaudella yhä Suomelle luotettava kumppani tiedustelutiedon käsittelyssä, suojelupoliisin (supo) päällikkö Juha Martelius?

Martelius esitti kommenttinsa STT:lle hieman ennen kuin tieto CIA:han kohdistuvasta irtisanoutumispainostuksesta tuli julkisuuteen. Sähköpostitse myöhemmin asiasta kysyttäessä Marteliuksella ei ollut kommentoitavaa asiaan.

SUPOSSA ON Marteliuksen mukaan sisäisesti arvioitu sitä, vaikuttavatko Trumpin hallinnon nimitykset tiedusteluyhteistyöhön, mutta analyysissä tällaista ei ole havaittu.

-  Oli kyseessä mikä maa tahansa, se miten se käsittelee tiedustelutietoa vaikuttaa myös maan asemaan kansainvälisessä lännen tiedusteluyhteistyössä.

Supon päällikön on vaikea nähdä, että maa tietoisesti vaarantaisi tiedustelumateriaalia, jota se on saanut luottamuksella ulkomaan kumppanilta. Tiedustelu on ”vain ja ainoastaan luottamukseen perustuvaa bisnestä”, Martelius kertoo.

-  Jos sitä ei ole, niin ei ole mitään muutakaan yhteistyötä kenenkään muun kanssa. En näe tässä sellaista kehityskulkua, että tähän suuntaan oltaisiin tiedustelumaailmassa menossa.

Yhdysvalloissa moni on huolestunut siitä, että miljardööri Elon Muskin työntekijöille Doge-toimielimessä on annettu vapaa pääsy arkaluontoisiin maksujärjestelmiin ja tietokantoihin, jotka sisältävät miljoonien amerikkalaisten sosiaaliturvanumerot ja muut tiedot.

Voidaanko luottaa siihen, ettei jatkossa myös ulkomailta saatu tiedustelutieto vaarannu Yhdysvaltain liittovaltion järjestelmien myllerryksessä?

-  Luotetaan siihen, ennen kuin jotain muuta ilmenee. Ei ole mitään syytä arvioida sitä (uudelleen) tällä hetkellä. Nämä ovat kuitenkin pitkälti poliittisia kysymyksiä ja osin retorisia. Sitten katsotaan, mitä käytännössä lopulta tapahtuu. Kyllä se aika pitkä ketju on, että jollain lailla Suomen ja Yhdysvaltain välinen tiedusteluyhteistyö tässä vaarantuisi, Martelius sanoo.

TRUMPIN TOINEN presidenttikausi saattaa Marteliuksen arvion mukaan näkyä tiedusteluyhteistyössä sillä tavoin, että Yhdysvallat ohjaa resurssejaan aiempaa enemmän Kiinan suuntaan, jolloin Venäjää ja Eurooppaa koskevat asiat olisivat maan tärkeysjärjestyksessä alemmalla sijalla kuin Euroopan maiden tiedustelupalveluilla. Tämä on kuitenkin vain supon päällikön spekulaatiota tulevasta, sillä muutosta ei ole ainakaan vielä hänen mukaansa näkynyt.

-  Ehkä ne painotuserot sitten voivat olla toisenlaisia, mitä ne tällä hetkellä ovat.

Marteliuksen mukaan Supo ei ole puhunut muiden maiden tiedustelupalveluiden kanssa Yhdysvaltain uuden hallinnon vaikutuksista.

-  Ei me puhuta politiikkaa siellä. Meillä on hyvää yhteistyötä myös yhdysvaltalaisten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten kanssa, eikä minulla ole siitä moitteen sanaa.

Teksti: STT / Lassi Lapintie