– Viime hallituskauden työelämäheikennykset kurittivat erityisesti naisvaltaisia aloja ja heikossa työmarkkinatilanteessa olevia. Tulevan hallituskauden parannukset moniin pitkäaikaisiin ongelmiin tuntuvat hyviltä. Nyt tarvitaan enää toteuttamista ja luottamuksen palauttamista sopimusyhteiskuntaan, Selin korostaa tiedotteessaan.

Selin nostaa keskeisiksi parannuksiksi työmarkkinoiden näkökulmasta panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työllisyyteen, työelämän laadun parantamiseen, koulutukseen, pieni- ja keskituloisten ostovoiman kehittämiseen, veropohjan laajentamiseen sekä uuden työn muotojen kuten alustatalouden pelisääntöjen selkeyttämiseen.

– Erityisesti ilahduttaa, että hallitus aikoo parantaa pätkätöissä ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa. Palvelualoilla työskentelee enemmän ihmisiä silpputöissä kuin keskimääräisesti monella muulla alalla. Ei ole kenenkään kannalta kestävää, että työelämä on niin epävarmaa.

Hän toivoo, että hallitus keskittyy määrätietoisesti harmaan talouden ehkäisemiseen. Selvitys hallinnollisten sanktioiden hyödyntämisestä alipalkkaukseen puuttumiseksi onkin ehdottoman tervetullut.

– Harmaan talouden vastaisissa keinoissa on hyviä välineitä. Toivomme erityisesti, että verottajalle tarjottavat tekniset keinot tulevat pitämään sisällään myös online-kassajärjestelmät, jotka antavat ajantasaisen tiedon myynnistä, Selin toteaa.

– Samoista syistä kotitalousvähennystä ei olisi pitänyt leikata. Riski on, että kotitaloustöitä ja remontteja valuu jälleen harmaan talouden puolelle.

PAMin mielestä tulevaisuuden työn murroksessa on erittäin tärkeää koulutuksen kehittäminen. Oppivelvollisuusiän nostaminen on merkittävä parannus ja siihen tulee osoittaa oikeanlaisia resursseja.

– Suunta on tässäkin asiassa hyvä ja toimet osuvat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin oikeisiin kipukohtiin: lähiopetuksen vähäisyyteen ja katkonaiseen kouluopetukseen. Ammatillinen osaaminen kehittyy oikeanlaisessa opetuksessa ja siihen tulee nyt satsata kunnolla, Selin painottaa.