Suomen suurimpien ikäluokkien valtikka on siirtynyt 1980-luvulta 1990-luvulle. Kun ikäluokkien kokoa verrataan syntymävuosittain, kaksi kärkipaikkaa on nyt lama-ajan lapsilla: vuosina 1990 ja 1992 syntyneillä.

Kumpanakin vuonna syntyneitä oli elossa vuoden 2023 lopussa hieman alle 77  000, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Aiemmin ykkösenä ollut vuoden 1983 ikäluokka sysättiin näin kolmossijalle.

Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien kuolleisuus on edennyt siinä määrin, että ne eivät sijoitu enää ikäluokkien koossa kärkeen.

Aikovatko suurimmat ikäluokat valtaansa käyttää? Entä saapuvatko näiden ikäluokkien maahanmuuttajat vaaliuurnille?

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että 30-39-vuotiaiden ikäryhmässä on näissä kuntavaaleissa noin 4  400 ehdokasta. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on vajaat 15 prosenttia.

-  Jos ja kun Suomen suurimmat ikäluokat ovat nyt 90-luvun alussa syntyneitä, niin voi sanoa, että heidän vaikutuksensa voisi näkyä edessä olevissa vaaleissa vahvemminkin. He tuskin ratkaisevat huhtikuun vaaleja, Pekola-Sjöblom puntaroi.

Äänestysprosentti on tavannut olla hieman yli 30-vuotiailla parempi kuin alle 30-vuotiailla, mutta huonompi kuin iäkkäämmillä. Vallan ottamiseen ei viittaa sekään, että 30-39-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on nyt parisen prosenttiyksikköä pienempi kuin se oli edellisissä kuntavaaleissa.

KOKONAISUUTENA voi Pekola-Sjöblomin mukaan sanoa, että eri ikäryhmien äänestysprosentti kohoaa korkeammaksi kuin nuoremmilla aina noin 70-vuotiaiksi asti.

-  Heti sen jälkeen kun on päästy ensi kertaa äänestämään noin parikymppisenä, äänestysvilkkaus on korkeampi kuin jokusen vuoden vanhemmilla. Mutta iän noustessa noin 22:sta ylöspäin äänestysprosentti kohoaa tasaisesti vähän yli 70 ikävuoteen.

Yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta varoittaa kuitenkin yleistämästä: sukupolvien välillä on eroja poliittisessa aktiivisuudessa.

-  On vanhentunut käsitys, että nuoret olisivat sukupolvesta toiseen passiivisempia kuin keski-ikäiset tai vähän ikääntyneemmät. Pystymme seuraamaan yhtä ikäluokkaa vaaleista toiseen esimerkiksi sähköisen äänioikeusrekisterin pohjalta. Oleellista tässä on se, miten sukupolvet eroavat toisistaan.

Wass suosittelee katsomaan sitä, millaisia nuoruuden avainkokemuksia kullakin sukupolvella on ollut.

-  1990-luvulla syntyneet ovat tietoteknologian, kansainvälisyyden, terrorismikokemusten ja kouluampumisten sukupolvea. Voisi sanoa, että heillä tietty turvallisuus on rakoillut.

Tuo sukupolvi on ollut Wassin mukaan Suomessa lisäksi vahvasti monikulttuurinen.

-  Jos katsotaan koko väestöä, niin vuonna 2023 lukeutui 30-34-vuotiaisiin 13 prosenttia Suomen kaikista ulkomaalaistaustaisista. Se on aika paljon, painottuminen osuu juuri tuohon sukupolveen.

KUNTALIITON Pekola-Sjöblom lisää, että 1990-luvun taitteen tienoilla syntyneissä näiden vaalien ehdokkaissa näkyy sukupuoliero.

-  Naisehdokkaita on heissä suhteellisesti enemmän kuin miesehdokkaita.

Naisia myös tulee valituiksi yhä enemmän, lasikaton vaikutus heikentyy. Naisten osuus sekä ehdokkaista että valituista on pääosin noussut vaali vaalilta, mutta silti miesten osuus valituista on yhä suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Entä miten paljon äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa se, paljonko ikäluokassa on maahanmuuttajia?

-  Ylipäänsä on tiedossa, että maahanmuuttajat eivät ole aktiivisia äänestäjiä. Samoin heitä on ehdokkaissa vähän.

Pekola-Sjöblomin mukaan ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuuden välillä oli viime kuntavaaleissa noin 30 prosenttiyksikköä. Suomalaistaustaisista äänesti runsas 53 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 23 prosenttia.

VAIKKA maahanmuuttajien (poliittisen) osallistumisen taso on Suomessa matalampaa kuin kantaväestöllä, siinä on runsaasti hajontaa.

-  Paljon vaikuttaa, mistä taustasta he ovat lähtöisin. Samoin aktiivisuus pitää suhteuttaa siihen, mikä on heidän oman etnisen ryhmänsä aktiivisuuden kokonaistaso. Pitää katsoa, miten esimerkiksi 70-vuotiaat somalit täällä toimivat, ja miten sitten toimivat Suomen 35-vuotiaat somalit, Hanna Wass sanoo.

Wass kertoo, että Suomen maahanmuuttajaryhmistä nuoremmat somalit ovat yhteiskunnallisesti varsin aktiivisia.

-  Tässä koko teemassa on kiinnostavaa se, että meillä on vahvasti oletus, että äänestäminen on jotenkin eläkeläisten puuhaa tai aluetta. Se on osittain aikansa elänyt käsite.

Taustalla on Wassin mukaan ajatus, että Suomen on vaikeaa tehdä pitkäkestoisia tai tulevaisuuteen kurottavia ratkaisuja, koska tulppana ovat aktiiviset vanhemmat ikäluokat.

-  Eihän se niin voi loputtomasti olla. Näemme, että väestörakenne muuttaa koko ajan muotoaan. Siellä on paljon muutosvoimaa. Nuoremmat ikäryhmät eivät itsekään hahmota, että heillä on vastaava mahdollisuus kuin suurilla ikäluokilla oli aikanaan, apulaisprofessori sanoo.

Teksti: STT / Pertti Mattila