Oppositioryhmien puheissa iskettiin perätysten hallituksen budjettiesityksen eriarvoistavaan politiikkaan. Hallitus puolestaan korosti valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla tekevänsä vastuullista talouspolitiikkaa.

– Ei noususuhdanteessa ole tarvetta eikä syytä elvyttävään finanssipolitiikkaan, Orpo totesi esitellessään budjettia.

– Haluan vielä tässä yhteydessä toistaa sen, että mitään jakovaraa ei ole. Otamme edelleen ensi vuonna kolme miljardia euroa uutta velkaa.

– Jokainen on itse paras päättämään, miten käyttää rehellisesti ansaitsemansa rahat.

Sekä Orpo että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen korostivat Suomen talouden olevan nyt noususuhdanteessa.

Orpo kuitenkin huomautti, että Suomessa eletään nousukaudesta huolimatta edelleen raskaasti velaksi.

– Väestön ikääntyminen nostaa hoivakuluja, ja työmarkkinamme ovat liian jäykät. Lisäksi, ehdottomasti suurin ongelma on työttömyys.

Keskustan Kaikkonen puolestaan nosti puheessaan esiin vuoden 2015 eduskuntavaalit, jolloin keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon.

– Ihmiset pohtivat usein, onko äänestämisellä väliä. Nyt muutos on tapahtunut. Suomi on noususuhdanteessa. Työttömiä on 50 000 vähemmän. Hitsaaja Seijalla, tai kaupankassa Timolla on nyt vähemmän huolta, hän luetteli.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman johdatti oppositioryhmät puheenvuoroihinsa. Hän vaati puheessaan Suomeen sydämellistä politiikkaa, ja korosti Suomen kasvun kuuluvan kaikille.

– Suomi tarvitsee sydäntä pitämään huolta heikoimmista. Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista?

Lindtman nosti keskustelun aikana esiin myös hallituksen ajamat lomarahaleikkaukset. Lomarahakysymys on hänen mukaansa erinomainen osoitus siitä, ettei kasvu kuulu kaikille.

– Tällaista käsienpesua, jota kokoomus täällä nyt harjoittaa, ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen, hän totesi ryhmäpuheenvuoron jälkeen pitämässään puheenvuorossaan.

– Kansakunta ei tule unohtamaan sitä, että kokoomus ajoi leikkauksia. Rahat kyllä olisi löydettävissä palautuksiin esimerkiksi näistä verohyvityksistä, jotka te jaoitte hyvätuloisille.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoroissa huomautettiin myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viime viikolla Ylen A-studiossa tekemästä tunnustuksesta. Sipilä myönsi tuolloin, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersson totesikin eriarvoisuuden kasvun olevan tosiasiassa tietoisen politiikan tulosta.

– Eriarvoisuuden kasvu ei myöskään ole asia, johon voidaan palata, kun talous on jälleen kunnossa. Se tulee ottaa huomioon jokapäiväisessä politiikassa, Andersson sanoi.

– Sen eteen tulee tehdä tietoisia poliittisia päätöksiä.

Vihreiden ryhmäpuheen pitänyt Emma Kari puolestaan siteerasi Sipilän sanoja A-studiossa, jolloin Sipilä luonnehti Karin mukaan eriarvoistavaa kehitystä valitettavaksi. Kyse ei Karin mukaan ole kuitenkaan valitettavasta kehityksestä, vaan hallituksen politiikasta.

– Yhteiskuntaa mittaa se, miten se pitää huolta kaikista heikoimmistaan, Kari totesi.

Sipilä vastasi ryhmäpuheenvuorojen jälkeen pitämässään puheenvuorossa, että tuloerot eivät ole revenneet, kuten keskustelussa on annettu ilmi. Hän vertasi kehitystä 1990-luvun lamaan, jolloin monet nykyisten oppositiopuolueet istuivat silloisessa hallituksessa tuloerojen noustessa noin 40 kertaisesti nyt arvioituihin muutoksiin.

– On tärkeää, että kasvusta pääsee hyötymään kaikki, koko Suomi, Sipilä totesi.

Hänen mukaansa hallitus onnistui tekemään kireästä tilanteesta huolimatta kaikkia hyödyttäviä uudistuksia. Suomessa on hänen mukaansa siirryttävä nyt myös saneerauksesta kehittämiseen.

– Sote- ja maakuntauudistukset tulee viedä maaliin ja perhevapaauudistus jatkuu. Suomen syöksykierre on viimein oikaistu, mutta emme tyydy tähän. Suomen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että talous ja työllisyys saadaan vakaalle pohjalle.