Esityksestä ei myöskään käy yksiselitteisesti ilmi odotettua vaikutusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja kestävyysvajeeseen, koska vuoden 2029 jälkeisestä kustannusurasta ei esitetä arviota.

Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoo myös, että uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat ristiriitaisia.

“Kuten esityksissä tuodaan ilmi, uudistuksella tavoitellaan kustannussäästöjen lisäksi palvelujen saatavuuden parantumista erityisesti perusterveydenhuollossa. Nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Tätä olennaista ristiriitaa ei ole esityksessä kuitenkaan arvioitu tarkemmin. Valinnanvapausesityksen mukaan ristiriitaa lieventää se, että peruspalvelujen parempi saatavuus voi vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa, mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.”

“Yksityinen kilpailu ei myöskään välttämättä takaa tehokasta lopputulemaa terveydenhuollossa. Hallituksen esitys tuo suoraan esille sen, että tuottavuuserojen vertailuun perustuvat laskelmat säästöpotentiaalista eivät kerro valinnanvapaudella saavutettavista kustannushyödyistä. Tästä huolimatta säästötavoitteen realistisuuden arviointi perustuu merkittäviltä osin tämänkaltaisiin laskelmiin.”

Neuvosto katsoo, että uudistus olisi syytä toteuttaa vahvemmin vaiheistetusti ja niin, että vaiheistus mahdollistaisi vaikutusten uskottavan arvioinnin jälkikäteen sekä mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisen.