–  Taloudessa alkaa pikkuhiljaa näkyä valopilkkuja. Turun ja Rauman telakoille on tulossa suuria tilauksia. Pidän erittäin hyvänä uutisena myös vientikauppoja vauhdittavan Finnveran takausvaltuuksien kasvattamista usealla miljardilla eurolla. Vaikka vienti on piristymässä, korkean jalostusasteen viennin määrä on romahtanut. Talous- ja elinkeinopolitiikan kärki tulee nostaa viennin jalustan laajenemiseen, korkean jalostusasteen tuotteiden ja palvelujen nostamiseen ja investointiympäristön vahvistamiseen kotimaassa. Kohtuuhintaisen energian saatavuus on turvattava, joten hallituksen ehdotus paljon sähköä käyttävän teollisuuden päästökauppakompensaatiosta on tässä tilanteessa hyvä, sanoo entinen työministeri Lauri Ihalainen.

Talousvaliokunnan demariedustajat ovat kuitenkin huolissaan osaamiseen kohdistuvista leikkauksista. Koulutusleikkausten lisäksi rahoitusta vähennetään tutkimuksesta ja innovoinnista, mikä syö eväitä tulevaisuuden kasvulta. Demarikansanedustajat näkevätkin, että tarvittaisiin selkeämpää näkemystä siitä, mitkä asiat tuovat maahan talouskasvua jatkossa. Esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuudet ovat merkittävät.

– Tekesin rahoitusta ei saa enää supistaa, ja tukea on ohjattava mm. suomalaisten brändien kansainvälistymiseen ja kaupallistamiseen, uusien energiaratkaisujen kehitykseen ja kiertotalouteen. Oman lainsäädäntömme pitää myös tukea, ei estää kiertotalouden mahdollisuuksia. Laajalla yhteistyöllä laadittu ja tänään julkistettu Sitran tiekartta on hyvä konkreettinen pohja edistää kiertotaloutta Suomessa, mutta myös globaalissa mittakaavassa, toteaa Ville Skinnari.

     – Suuri osa suomalaisista työskentelee palvelusektorilla, ja palvelut muodostavat jo nyt merkittävän osan viennistämme. Esimerkiksi matkailun potentiaalista on vielä suuri osa hyödyntämättä. Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja matkailutulolla on mahdollisuuksia kasvaa 14 miljardista 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä, jatkaa Skinnari

– Rahaston koko tuplataan 640 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Suomen tulee hyödyntää rahaston mahdollisuuksia arktisen osallisuuden tukemisessa, ja Suomesta tulee tehdä maailmanlaajuisesti korkean arktisen osaamisen edelläkävijä. Jäämeren ratayhteyden suunnittelu on syytä käynnistää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uusi väylä Aasiaan parantaisi Suomen kilpailukykyä ja nopeuttaisi liikennettä Suomesta Aasian kasvumarkkinoille huomattavasti, toteaa Johanna Ojala-Niemelä.

Viennin tukemiseksi demariryhmä ehdottaa myös uuden jalustayhtiön perustamista, joka auttaisi kasvuhaluisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille ja mahdollistaisi laajempien hankekokonaisuuksien tarjoamisen yksittäisten tuotteiden sijasta.