Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun. Ne on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.

– Skenaariot on esitelty eilen hallitukselle, jotta voidaan arvioida, miltä kevät ehkä näyttää. Tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta, ja kyseessä ei siis ole ennuste, neuvotteleva virkamies Jouni Varanka valtioneuvoston kansliasta korosti tänään esitellessään skenaarioita tiedotustilaisuudessa.

Skenaariot tarkastelevat Varangan mukaan sitä, miltä tautitilanne näyttäisi erilaisten rajoitusten käyttöönoton jälkeen.

– Jo joulunviettoon kuitenkin liittyy suurta epävarmuutta: miten ihmiset käyttäytyvät, noudatetaanko rajoituksia ja suosituksia vapaaehtoisesti.

Ensimmäisessä skenaariossa käytössä ovat riittävän voimakkaat ja toistuvat rajoitukset.

– Emme ole ottaneet kantaa, mitä toimet voisivat olla. Sen sijaan työssä lähdetään siitä ajatuksesta, että rajoitukset riittävät painamaan taudin ilmaantuvuutta lähelle perustasoa, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny.

Hänen mukaansa varmuudella ei voi tietää, kuinka nopeasti rajoitukset vaikuttavat. Siksi tarvittava rajoitusten kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Rajoitustoimia varaudutaan kiristämään.

Toisessa skenaariossa rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa. Epidemiatilanne kiihtyy kuitenkin asteittain, jolloin tilanteen hallitsemiseksi on tarpeen turvautua alkuperäisiä rajoitustoimia laajempiin ja tiukempiin rajoitustoimiin.

Jos esimerkiksi rajoitukset olisivat samankaltaisia kuin marraskuussa, tapausmäärät kasvaisivat 20 prosenttia viikossa.

Kolmannessa skenaariossa ajauduttamisiin myöhästyneisiin rajoitustoimiin.

– Rajoitukset ja suositukset eivät vaikuta ja syntyy hallitsematon tartuntojen kasvu, kuten Espanjassa nähtiin alkusyksystä. Tämä johtaisi nopeasti vakavaan tilanteeseen, ja voimakkaat rajoitukset jouduttaisin ottamaan käyttöön, Varanka arvioi.

Skenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen.

Varangan mukaan ensimmäisen skenaarion kaltainen tilanne on kansantalouden kannalta suotuisin.

– Epidemian hallinta olisi parhaalla tasolla ja epävarmuus tulevasta alhaisin. Hoito- ja palveluvelkaa syntyy kaikissa skenaarioissa, mutta ensimmäisessä vähemmän.

Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa kolme, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.

Valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan, että epidemiatilanteeseen liittyvän epävarmuuden vaikutukset ovat kaikissa skenaarioissa saman suuntaiset.

– Tämä on merkittävä tekijä paitsi väestön kokeman stressin, myös elinkeinoelämän näkymien kannalta. Mitä suurempaa on epidemiatilanteen epävarmuus, sitä enemmän se heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja tätä kautta talouden toimeliaisuutta.

Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset.

Varanka nosti esiin eriarvoistumisen ja huono-osaisuuden kasaantumisen, joka on huomioitu kaikissa skenaarioissa.

– Ilmiö on osin piilossa vielä, mutta siitä on jo nyt havaintoja. Eriarvoistumisen merkitys kasvanee myöhemmin varsinkin, jos joudutaan huonompiin skenaarioihin.

Ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä Spolander piti myös ensimmäisen skenaarion kaltaista kehityskulkua suostuisimpana, koska sairaalahoidossa olevien määrä pysyy siinä aisoissa.

Hänen mukaansa kaikissa skenaarioissa epidemia hiipuu ensi kesään mennessä eikä nouse enää. Spolander arvioi, että talous alkaa elpyä nopeasti ensi vuoden toisella vuosipuoliskolla.

– Sitä enemmän mitä syvempään talous on sukeltanut ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tämä on tyypillinen shokkeihin liittyvä piirre, joka on nähty muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa.