– Tutkimus kertoo paitsi, että eläkeläisten taloudellinen asema eriytyy meillä vahvasti asuinpaikan mukaan, mutta myös yleisesti eläkeläisköyhyydestä, Mäkisalo-Ropponen huomauttaa tiedotteessaan.

Maaseudulla asuvista eläkeläisistä kaksi viidestä kertoi kyselyssä, ettei välttämättömien menojen jälkeen rahaa ei enää jää jäljelle. Kaupungissa asuneista näin kertoi joka kolmas. Taustalla ovat vahvasti työhistoriasta johtuvat erot eläkkeiden suuruudessa maaseudun ja kaupunkien eläkeläisten välillä.

– Ihmiset joutuvat puntaroimaan valintojaan jopa ruoan ja lääkkeiden väliltä. Tämä ei saa olla se tapa, jolla me ikäihmisiä kohtelemme, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

Hän tietää, että monet myös joutuvat erilaisten asiakasmaksujen takia lykkäämään terveyskeskuskäyntejä, jolloin ongelmiin ei voida puuttua ajoissa. Samoin mahdollisuudet saada esimerkiksi kotihoidon palveluja vaihtelevat merkittävästi asuinpaikan mukaan.

– Riittävän toimeentulon ohella on tärkeää myös turvata riittävät hoito-, hoiva- ja kuntoutuspalvelut kattavasti.

Hallitus aikookin uudistaa asiakasmaksulakia hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja tasa-arvon vahvistamiseksi.

– Ihmisarvoinen vanhuus merkitsee myös huolenpitoa ja välittämistä sekä ikäihmisten kokeman yksinäisyyden vähentämistä, Mäkisalo-Ropponen painottaa.