”Tämä kaikki herättää hämmennystä” – sd-kansanedustaja: Lukiolaiset ansaitsevat muuta kuin puolivalmista tempoilua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti vaatii, että lukioihin pitää saada työrauha. Hänen mukaansa jatkuvat uudistuspuheet ja satunnaisesti tulevat ehdotukset hämmentävät lukiolaisia ja lukioiden opettajia.

Torsti ottaa esimerkiksi mahdollisen ylioppilaskokeen pisteytysmallin. Se ohjaisi lukiolaisten kurssivalintoja ja painottaisi matematiikan ja äidinkielen arvosanoja. Tätä edelsi avaus pääsykoeuudistuksesta ja ylioppilaskokeen roolin korostamisesta.

– Lukiolaissa tämä kaikki herättää hämmennystä. Kouluihin, opettajille, nuorille ja heidän perheilleen ei pidä lähettää jatkuvia muutosvaatimuksia. Kouluarkea elävät ansaitsevat ennakoivaa suunnittelua ja huolellisesti valmisteluja päätöksiä, ei kiireistä tempoilua.

Torsti painottaa, että lukion aloittaessaan on hyvä tietää, mitä lukion loppuessa odottaa. Lukiolaisten tai opettajien ei pidä lukea uusia avauksia jatkuvasti lehdistä.

Päätöksien vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen.

Hänen mielestään korkeakouluopiskelun aloittaminen pitää tehdä sujuvammaksi – mutta ei lukion ja yleissivistyksen kustannuksella.

– Kannatan sellaisen mallin tutkimista, jossa on mukana sekä rajattua valmistautumista vaativat pääsykokeet että lukion todistuksen perusteella tehty arviointi. Lisäksi avoimen väylän mahdollisuuksia voitaisiin kenties hyödyntää nykyistä enemmän.

Torsti pitää olennaisena, että muutokset tehdään huolellisesti eri mallit arvioiden ja ennakoiden.

– Opetusministeriön ja korkeakoulujen täytyy varmistaa, että julkisuuteen ei esitellä puolivalmiita malleja hämmentämään koululaisia, opettajia ja heidän vanhempiaan.

Lukiouudistuksen aikataulua hän kritisoi ”järjettömäksi”. Lukion uusi tuntijakokokeilu aloitettiin vasta syksyllä 2017. Tuloksia siitä saadaan vasta 2020 mennessä.

– Opetuksessa ja koulutuksessa tehtävät muutokset pitää tehdä harkiten ja punnitusti, koska ratkaisut koskevat useimmiten kokonaisia ikäluokkia. Päätöksien vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, Pilvi Torsti korostaa.

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Uhkailtu mustalla listalla ja potkuilla – viron teurastajat osoittavat mieltään Turussa

Kuva: Thinkstock

Elintarviketeollisuusyhtiö HKScanin Viron Rakveren teurastamon työntekijät osoittavat keskiviikkona mieltään yhtiön pääkonttorin edustalla Turussa.

Työntekijät ovat olleet lakossa 6. helmikuuta lähtien. Lakkoilijat vaativat, että HKScan tunnustaa ammattiyhdistyksen neuvotteluosapuoleksi, kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa.

HKScanin Suomen tuotantolaitosten työntekijöiden luottamushenkilöt kokoontuvat myös keskiviikkona keskustelemaan mahdollisista tukitoimista. Myös yhtiön Ruotsin työntekijöitä edustavat luottamusmiehet ovat ilmoittaneet olevansa valmiina tukitoimiin tarvittaessa.

Työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys Virossa.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n tietojen mukaan tilanne Rakveressa on tulehtunut. Työnantaja on uhkaillut tukilakkoa harkinneita työntekijöitä mustalle listalle joutumisella ja potkuilla.

Luvan lakkoon antoi Viron valtakunnansovittelija Meelis Virkebau, kun neuvottelut työnantajan kanssa päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa. Työntekijäpuolen mukaan sovittelijan tekemät sovintoesitykset eivät käyneet työnantajalle, vaikka työntekijät olivat valmiit ne hyväksymään.

Viron media on seurannut Rakveren tilannetta tarkasti, sillä työtaistelulla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Virolaismedian (Reporter Postimees 16.11.2017) mukaan HKScan pidättäytyy palkankorotuksesta teurastamossa, koska se pelkää ammattiyhdistyksen aseman vahvistuvan.

Mielenosoitukseen Turussa keskiviikkona osallistuu 20 virolaista, joista 15 on lakossa olevia työntekijöitä.

Keskustelua aiheesta

Demarinuorten Näkkäläjärvi Tiitisen listasta – ”Julkistamisesta vähemmän vahinkoa kuin salaamisesta”

Kuva: Johan Kvarnström

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Näkkäläjärvi totesi Twitterissä, että listan julkistamista puolsi aikanaan myös presidentti Mauno Koivisto, joka totesi vahingon olevan silloin pienempi kuin jos lista pidetään salaisena.

Tiitisen listaa ovat vaatineet tänään julkistettavaksi myös kokoomusnuoret.

Suojelupoliisi linjasi maanantaina, ettei se ei myönnä Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

Supon vuonna 1990 haltuunsa saamassa listassa on 18 suomalaista, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.

Aiempaa harvemmat suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on noussut selvästi, kertoo Reserviläisliiton teettämä tutkimus. 47 prosenttia suomalaisista pitää nyt liittoutumattomuutta parhaana tapana järjestää Suomen puolustus, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 39 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on samaan aikaan laskenut. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa ensisijaisesti Nato-jäsenyyden varaan.

Laskua viime vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin noin tuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta