– Kuntien ja yksityisen työeläkejärjestelmä on syytä yhdistää, jotta kuntien eläkemaksuja ei jouduta korottamaan kohtuuttomasti. Erityisesti kuntien eläkevakuutuksiin on jatkossa vaikea löytää riittävästi rahaa, jos kuntien eläkkeistä vastaava Keva jatkaa toimintaansa yksin, JHL perustelee tiedotteessaan.

JHL on näin samaa mieltä kuin kahden ministeriön luotsaama työryhmä raportissaan. Liitto muistuttaa puhuneensa jo pitkään rahoituspulasta, joka uhkaa suomalaista eläkejärjestelmää, kun työssäkäyvät ikäluokat pienenevät. Ongelma rasittaa varsinkin kuntia.

– Suomen järjestelmä perustuu siihen, että työssäkäyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Eläkemaksujen määrä ei muutu miksikään, vaikka maksajat vähenevät tulevaisuudessa. Kunnilla on suuri paine korottaa eläkemaksuja, mikä tekee kuntatyöstä nykyistä kalliimpaa. Tämä voi johtaa siihen, että kunnat ulkoistavat palveluitaan hallitsemattomasti, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine selventää.

JHL on tyytyväinen siihen, että kuntatyöntekijöiden niin kutsutut lisäeläkkeet saadaan turvattua kohtuullisella tavalla. Työntekijä säilyttää oikeutensa ylimääräiseen eläketurvaan, kun hänen työsuhteensa jatkuu jonkin työnantajan palveluksessa.

– Tämä on kaikkien palkansaajien etu. Jos kuntaeläkkeiden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla, työnantajat voivat äkkiä vaatia, että kaikkien eläke-etuja heikennetään. Silloin rahapulan maksajaksi joutuvat kaikki työntekijät riippumatta siitä, ovatko he töissä yksityisellä vai julkiselle sektorilla, Niemi-Laine huomauttaa.

Eläkejärjestelmien yhdistämisessä on pitkä siirtymäaika. Työryhmä ehdottaa, että uusi järjestelmä olisi käytössä vuonna 2027. Sen jälkeen myös kuntien työntekijät vakuutettaisiin työntekijän eläkelain mukaan.