– Hallituksen on linjattava kiireellisistä toimenpiteistä köyhyyden vähentämiseksi. Köyhyys on yhteiskunnalle kallista. Erityisen kallista on lasten köyhyys. Siihen meillä ei ole varaa, Kurttila sanoo tiedotteessaan.

Suomessa köyhien lasten osuus kaikista lapsista on kasvussa, Kurttila toteaa. Viime vuosina tehdyt lapsilisien leikkaukset ja sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytykset vaikeuttavat köyhien perheiden asemaa.

– Kun vuonna 1994 kolmesta lapsesta vuoden 2015 hintatasossa sai lapsilisää 513 euroa, vuonna 2019 tämä lapsilisä on enää 319 euroa. Tuoreimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan lapsista 10,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tämä tarkoittaa 110 000 lasta. Vuonna 2015 luku oli 9,4 prosenttia. Tilanne on vakava, ja lapset kokevat köyhyyden monet ilmiöt niin koulussa, vapaa-ajalla kuin kotona.

Lapsiasiavaltuutettu esittää vuosikirjassaan muun muassa, että toisen asteen koulutus tulisi säätää maksuttomaksi, varhaiskasvatusoikeus palauttaa kokopäiväiseksi kaikille lapsille ja kuntien tulisi käyttää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea enemmän vähävaraisten perheiden harrastustoiminnan tukemiseksi.

Lisäksi hän ehdottaa, että terveyseroja lasten ja perheiden välillä kavennettaisiin muun muassa ohjaamalla kulutusta terveellisiin elintarvikkeisiin verotuksellisin keinoin ja asettamalla mainosrajoituksia epäterveellisille elintarvikkeille.

Hän myös perää uudistuksia koulutus- ja köyhyyspolitiikkaan.

– Suomen on käynnistettävä kouriintuntuva köyhyyspolitiikka valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Köyhyyspolitiikassa on ymmärrettävä niitä arjen tilanteita, joissa köyhien perheiden lapset voivat esimerkiksi jäädä vaille oppimisen välineitä Suomen peruskoulussa, jonka maksuttomuus on perustuslaillisen suojan piirissä.

Kurttila luovutti lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan valtioneuvostolle perjantaina kello 12.

Pelastakaa Lapset yhtyy lapsiasiavaltuutetun huoleen vähävaraisten perheiden lasten tilanteesta ja vaatii toimia eriarvoistumisen kierteen katkaisemiseksi.

– Köyhyydessä ei ole kyse vain rahan puutteesta, muistuttaa Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

– Vähävaraisuus heijastuu lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin. Se vaikeuttaa osallistumista harrastuksiin, sosiaalisiin tilanteisiin ja jopa opiskeluun. Köyhyydestä kertovien lukujen takana on aina yksilöllisiä kohtaloita ja kokemuksia, joita yhteiskunnan tulee kuulla.

Pelastakaa Lapset kannattaa lapsiasiavaltuutetun esityksiä lapsivaikutusten arvioinnin lisäämisestä lakiin sekä siirtymisestä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.

Koulutuksella on tutkitusti erittäin tärkeä merkitys eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.  Nyt kuitenkin esimerkiksi toisen asteen opintojen kustannukset ovat ongelma monille vähävaraisille perheille.

– Suomen on turvattava jokaiselle nuorelle – varallisuudesta riippumatta – mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt ja kiinnostus riittävät. Siksi tarvitsemme maksuttoman toisen asteen, Markkula-Kivisilta vaatii tiedotteessa.

Pelastakaa Lasten ja useiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen vireillepanema Maksuton toisen asteen koulutus -kansalaisaloite saavutti maaliskuussa yli 50 000 allekirjoitusta.