Kuntatalous on Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) mukaan historiallisten haasteiden edessä, eikä Tampere ole tässä suhteessa poikkeus. Pormestari Lyly kertoi Tampereen kaupungin talousarvion rakentamisesta keskiviikkona Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajistolle.

Tampereen alueen yritysten liikevaihto perustuu vientiin. Jos vienti sakkaa, niin tekee myös yhteisöveron tuotto. Lisäksi työttömyys on edelleen yli 10 prosenttia, eikä se ole vähentynyt yhtä paljon kuin kaupungin työllisyyskokeilun aikana. Päinvastoin nuorisotyöttömyys on nousussa. Tampereella on varmaan pantu tyydytyksellä merkille, että Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo antaa kaupungeille lisää mahdollisuuksia työllisyyden kohentamiseen.

Tampereen talouden heikko kehitys johtuu pitkälti verotulojen heikosta kehityksestä. Siitäkin huolimatta, että veroprosenttia on korotettu. Vuonna 2001 Tampereen tuloveroprosentti oli 17,25 ja 19,75 vuonna 2018. Efektiivinen eli toteutunut veroaste oli vastaavina vuosina 14,43 ja 14,40.

Verotulot kasvussa – kasvu ei riitä talouden tasapainottamiseen

Vuonna 2014 verotulot ja valtion osuudet olivat Tampereella 1 171 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 1 185 miljoonaa euroa, 1 213 euroa vuonna 2016, seuraavana vuonna 1 204 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 puolestaan 1 205 miljoonaa euroa. Vuodesta 2014 vuoteen 2018 verorahoituksen kasvu oli vain 34 miljoonaa euroa (2,9 %). Kunnallisverotulot kasvoivat ainoastaan 24 miljoonaa euroa (3.2 %).

Samaan aikaan Tampereelle  tuli tuhansia uusia asukkaita, joten kaupunki joutui investoimaan. Esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja rakennettiin lisää. Niiden ja kaupungin muidenkin palvelujen lisääminen kasvatti  käyttömenoja.

Tänä vuonna verotulojen arvioidaan kasvan viime vuodesta 6,2 prosenttia, vuonna 2020 vuodesta 2019 4,9 prosenttia, vuonna 2021 vuodesta 2020 4,1 prosenttia ja vuonna 2022 vuodesta 2021 3,4 prosenttia. Vuoden 2020 verotuloarvio on neljä miljoonaa euroa budjettikehyksen vastaavaa summaa pienempi. Vaikka usean matalan tai negatiivisen vuoden jälkeen kunnallisverotulot ovat selvästi kasvamassa, kasvu ei riitä tasapainottamaan kaupungin taloutta.

Pormestari Lyly arvio, että ensi vuodeksi laskettujen ennusteiden mukaan kaupungin tilikauden tulos on noin 35 miljoonaa euroa alijäämäinen. Siitä huolimatta pormestari lupaa talousarvioesitystä, jossa talous on tasapainotettu. Lylyn mukaan se ei onnistu ilman veroprosentin korottamista. Hän pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että ennen mahdollista veroprosentin korottamista jokainen kivi on käännetty säästöjen löytämiseksi.

-Vaikka veroprosenttia korotettaisiinkin, menokuri on saatava pitämään. Muuten veronkorostuksen tuoma hyöty valuu hukkaan.

Pormestarin mukaan yhden prosenttiyksikön korotus veroprosenttiin merkitsee noin 40 miljoonaa euroa.

Vaikka Tampere korottaisikin veroprosenttiaan, se kestäisi kilpailun naapurikuntien kanssa. Suurista kaupungeista Tampereen ja Oulun veroprosentti on toiseksi korkein. Helsinki ja Espoo ovat omassa sarjassaan.

Investoida täytyy

Kaupunginhallituksen linjausten mukaan vuoden 2020 nettoinvestoinnit ovat 200 miljoonaa euroa, vuoden 2021 nettoinvestoinnit 223 miljoonaa euroa, seuraavan vuoden 219 miljoonaa euroa ja 217 euroa vuonna 2023. Pormestari  arvioi rahaa tarvittavan jonkin verran mainittuja summia enemmän.

Investointitaso on korkea suhteessa vuosikatteeseen. Kaupungin talousmiesten ennusteen mukaan edellä mainittuina vuosina vuosikate vaihtelee 66 ja 93 miljoonan euron välillä. Vuosikatehan on se raha, joka tiettyjen menojen jälkeen jää investointeihin. Jos ensi vuoden vuosikate on 90 miljoonaa euroa ja investoinnit 200 miljoonaa euroa, niin kaupunki tarvitsee investointeihin jostakin rahaa vähintään 100 – 130 miljoonaa euroa.

Lylyn mukaan Tampereen kaupunki hankkii investointeihin rahaa muun muassa myymällä kaupungin toiminnoille tarpeettomia kiinteistöjä. Julkisuudessa on ollut esimerkiksi Frenckellin virastotalon myynti. Siitä saatavilla rahoilla on tarkoitus rahoittaa kaupungin vanhan virastotalon remontti ja laajennus. Muitakin kiinteistöjä on kaupan. Virastotalon remontti ja Frenckellin myynti eivät kuitenkaan liene ensi vuoden asioita.

Lyly antaa ymmärtää, että 0-koron aikana lainan ottokin on mahdollista. Laina käytetään kuitenkin vain investointeihin. ”Syömävelkaa” ei ole tarkoitus tehdä. Pormestarin mukaan päiväkodit ja koulut ilmastointeineen laitetaan kuntoon. Sen sijaan mietitään, missä järjestyksessä esimerkiksi katuja ja teitä kunnostetaan.

Pormestari mainitsee ensi vuoden talousarvion laadinnalle myös joitakin riskejä: Miten erikoissairaanhoitoon varatut eurot riittävät, onnistutaanko lastensuojelun uudistuksella saavuttamaan toivotut tavoitteet, mitä ovat hallitusohjelmassa kunnille suunnitellut uudet tehtävät ja niiden kustannukset? Mitä merkitsevät lautakuntien toivomusponnet euroissa?