Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Teatteri ja Tanssi

Tampereen Teatterikesä: Lempi loistaa poissaolollaan ihmisenä, ei tunteena

Petri Teppo
Paula Miettinen on Lempi-näytelmän Sisko, saksalaisupseerin matkaan lähtevä nuori lappilaisnainen, joka kokee niin unelmien täyttymyksen kuin katkeran nöyryytyksen. Piikätyttö Elli (Helka Periaho, selin) taas katkeroituu täyttymättömästä lemmestä.

Teatterifestivaalin isoimpia merkityksiä on, että se tarjoaa mahdollisuuden laajentaa perspektiiviä. 97 prosenttia elämästäni pääkaupunkiseudulla asuneena olen Tampereen Teatterikesässä tarttunut aina hanakasti maamme pohjoisimpien teattereiden esityksiin, kun niitä festivaaliohjelmistoon on kelpuutettu. Rovaniemi-Kemi-Kajaani-Oulu-akseli eli pinta-alallisesti liki puolet Suomesta kun on tupannut jäädä teatteriseurantani ulkopuolelle.

Näin olen Tampereella tehnyt aina uudelleen ja uudelleen saman, sinänsä itsestäänselvän havainnon: hyvää teatteria osataan tehdä etelän niin sanottujen teatterikaupunkien ulkopuolellakin.

Niin kuin nyt Rovaniemellä. Vuonna 2019 Rovaniemen Teatterin johtoon tullut Miika Muranen ohjasi kipparikautensa toisena työnä jo vuonna 2020 ensi-iltansa saaneen, mutta koronakarikoissa mutkaisasti edenneen erilaisen kolmiodraaman nimeltä Lempi. Se perustuu vuonna 2016 ilmestyneeseen Minna Rytisalon kiitettyyn romaaniin, josta ohjaaja itse on yhdessä Sinikka Sanelman kanssa tehnyt näyttämösovituksen.

FESTIVAALIT
Tampereen Teatterikesä
Rovaniemen Teatteri
Minna Rytisalo: Lempi

Ohjaus Miika Muranen – Dramatsointi Miika Muranen ja Sinikka Sanelma – Lavastus, puvut, videot, naamiointi Reija Hirvikoski – Valo- ja äänisuunnitteluTaito Kantomaa – Rooleissa Paula Miettinen, Helka Periaho, Miika Muranen

Rytisalon esikoisteos on järjestyksessä toinen lenkki vahvassa kirjallisessa ketjussa, jonka alkuna on Katja Ketun Kätilö (2011) ja joka on jatkunut viime vuosina Tommi Kinnusen romaanilla Ei kertonut katuvansa (2020) ja viimeksi Rosa Liksomin Väylällä (2021).

Kaikissa neljässä kantavana teemana ovat naisten kohtalot Lapin sodassa: evakkomatkat Ruotsin puolelle, tuhotut kodit saksalaisten poltetun maan taktiikan myötä, monilla rajut elämänkäänteet saksalaisten aseveljien “sotamorsiamina” sekä katkera paluu jyrätyille kotikonnuille.

Kolmiodraamapohjalta suureksi kertomukseksi

Lapin alueteatterille tällainen aihe osuu tasan kohdalleen. Rytisalon romaanin kudelman pohjana on kolmiodraama, joka kasvaa perusmuotoaan paljon suuremmaksi: sota-ajan pohjoisen naisten isoksi kokemukseksi, joka useissa tapauksissa muuttui unelmien täyttymyksestä exodukseksi ja lopulta nöyryytykseksi.

Kaiken tuon on Miika Muranensaanut mahdutetuksi näyttämötoteutukseenkin.

Lempi ja Sisko ovat kauppiasperheen kaksostytöt Rovaniemen kauppalasta. Heinäsirkka ja muuraihainen, kaunotar ja Tuhkimo. Nimihenkilö Lempi on se, jolle luoja on suonut viehätysvoimaa ja riemuisaa luonnetta. Sisko on tunnollinen puurtaja, nimeään myöten tavallisuuden ruumiillistuma.

Heidän perheessään on piikana Elli, joka on Siskoakin joka suhteessa vaatimattomampi tapaus.

Toinen maailmansota heittelee kaksossisaruksia vastoin ennusteita. Lempi päätyy tunnollisen lappilaisen maamiehen vaimoksi, mutta mies joutuu tietysti rintamalle, ja Lempi jää kateellisena kyräilevän Elli-piian kanssa pitämään taloa pystyssä. Sisko taas saa kokea sen Tuhkimo-onnen saksalaisupseeri Maxin mielitiettynä.

Syksyn 1944 aselevossa kortit jaetaan taas uudestaan. Alkaa Lapin sota. Lempi odottaa toista lastaan ja yhtäkkiä katoaa. Siskokin häviää kotokonnuiltaan Maxin matkassa pakoon Norjaan ja edelleen Saksaan. Kunnes seuraa luhistuminen, Saksan ja Siskon unelmien.

Lempi-näytelmä saa loppua kohti jopa trillerimäisiä käänteitä. Sodan lopun kaoottisuus tuo näyttämölle toimintaa, esitys muuttuu tyylillisesti kamarinäytelmästä pikkuspektaakkeliksi.

Lempi ei ole sattumalta valittu romaanin ja esityksen nimeksi. Kaksoismerkitys erisnimenä ja rakkauden synonyyminä on väkevä, etenkin, kun nimihenkilö ei näyttämölle koskaan tule. Lempiä ei siis nähdä, lempeä kylläkin monessa muodossa: Siskon intohimoista mutta yhteisön silmissä väärin kohdennettua rakkautta, Lempin miehen Viljamin vilpitöntä rakkautta, Ellin kätkettyä ja katkeraa rakkautta Viljamiin.

Lempi on näyttämöllä läsnä vain ääniroolissa (Mira Luoti) muutamassa kohdin, muuten hänet tekevät todelliseksi tarinaa kuljettavat Sisko,Viljami ja Elli. Nämä kolme ihmistä eivät ole dialogissa keskenään, mutta puhuvat kaikki tahoiltaan Lempistä ja suhteestaan häneen. Ehkä juuri siksi, että nimihenkilö loistaa poissalollaan – kerrankin kliseinen sanonta saa sisällön – syntyy poikkeuksellisen tiheää draamaa.

Kolme hienoa roolityötä

Lempi on myös erinomaisesti näyteltyä teatteria. Paula Miettinen Siskona on esityksen voimanlähde, jonka putoaminen onnen kukkuloilta “natsien huoraksi” ja kaikin puolin persona non grataksi kouraisee. Helka Periaho on Ellin roolissa sopivan arvoituksellinen: katsoja miettii koko ajan, mitä tuon happaman ja uhriutuvan ihmisen ulkokuoren alla muhii.

Teatterikorkeakoulutuksen tuplana saanut Miika Muranen – ei siis luokalle jäänyt, vaan kahden koulutusohjelman låpi käynyt, ja vielä harvinaisesti ensin ohjaaja- ja sen perään näyttelijätyön – on näyttelijänä Viljamin roolissa kiihkeitä tilanteita rauhoittava hahmo.

Kun usein näitä Teatterikesän arvioita kirjoittaessaan joutuu harmittelemaan, että te lukijat ette pääse enää festivaalin jälkeen jotain tasokasta esitystä näkemään, koska se on jo poistunut kyseisen teatterin ohjelmistosta, niin nyt on ilo todeta, että Lempi palaa Rovaniemen Teatterin ohjelmakartalle tammikuussa.

Eli Lappiin laduille ja rinteisiin tulevana talvena matkaavat: koukatkaa Rollon teatterin kautta, siellä on tarjolla hyvä tarina, hyvää puheteatteria hyvin näyteltynä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE