Valiokunta perustelee esitystä sillä, että oppimistuloksista saa nyt vain rajallista ja sirpalemaista tietoa. Tulokset ovat olleet jo pitkään laskussa, mutta nykyisellä tietopohjalla ei ole mahdollista arvioida, mistä lasku johtuu ja mitkä toimet voisivat parantaa tilannetta. Tietoa puuttuu esimerkiksi siitä, minkä ikäluokkia tulokset huononevat.

Valiokunta ei ottanut kantaa siihen, millä koululuokilla kokeet järjestettäisiin, mutta Ojala-Niemelä mainitsi esimerkkeinä kolmannen, kuudennen ja kahdeksannen luokan.

VALIOKUNTA pitää Tanskan mallia hyvänä esimerkkinä. Tanskassa kokeiden tulokset ovat päätuloksia lukuun ottamatta salaisia ja niistä annetaan tietoa ainoastaan oppilaan vanhemmille ja opettajalle. Näin estetään ranking-listat ja koulushoppailu.

- Kokeiden tulokset antavat myös oppilaille ja heidän vanhemmilleen tietoa osaamisen tasosta ja sen kehityksestä suhteessa omaan ikäluokkaan. Tällaisen tiedon on Tanskassa todettu asiantuntijoiden mukaan parantaneen oppimistuloksia, mietinnössä todetaan.

Kokeet tehdään siellä syyslukukauden alussa, jolloin ne ehtivät vaikuttaa opetukseen alkavan kouluvuoden aikana.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto huomautti tuoreeltaan, että Tanskassakin koulujen Pisa-tulokset ovat laskeneet eikä kansallisilla kokeilla ole suuntaa saatu käännettyä.

- Kansalliset kokeet eivät selittäisi oppimistulosten laskun syitä mitenkään. Nyt fokus vaikuttaviin toimenpiteisiin, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Valiokunnan toinen keskeinen esitys on, että opettajarekisterin suunnittelua jatketaan aiemman selvitystyön pohjalta. Rekisterissä olisi koottuna tietoa muun muassa opettajien pätevyyksistä. Tämä auttaisi muun muassa arvioimaan opettajakoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen tarpeita.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.53.