Tämä oli työministeri Tuula Haataisen (sd.) pääviesti, kun hän esitteli lakia, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2025 alussa.

– Tämän lakiuudistuksen tavoitteena on, että kotoutumispalvelut ovat entistä vaikuttavampia ja ne vastaavat eri syistä Suomeen tulleiden tarpeisiin. Näin kaikki saavat tarvitsemansa tuen kotoutumiseen ja pääsevät osaksi yhteiskuntaa mahdollisimman nopeasti.

Haatainen muistutti, että maahanmuuttajien merkitys kasvaa koko ajan harmaantuvassa Suomessa. Monilla aloilla kärsitään myös työvoimapulasta. Entistä tehokkaampi kotoutuminen on vastaus näihin haasteisiin.

HÄN NOSTI erikseen esille maahanmuuttajanaisten aseman – heidän työllisyytensä ja osallisuutensa yhteiskunnassa jää tällä hetkellä alhaiseksi. Haataisen mukaan onnistuneeseen kotoutumiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen liittyy maahanmuuttajanaisten aseman parantaminen – heidän tarpeensa näkeminen.

Naiset muuttavat Suomeen huomattavasti miehiä harvemmin työn perusteella vaan selkeästi perhesyistä. Lasten ikä ja määrä vaikuttavat tilanteeseen.

– Yksi syy heidän heikommalle työllisyydelleen on, että he usein hoitavat lapsia kotona, eivätkä näin pääse kieliopintoihin tai muihin kotoutumista edistäviin palveluihin, joista löytyisi polkuja työelämään.

Hallitus pyrkii uudistuksella tavoittamaan kotona lasta hoitavia vanhempia ja muita työvoiman ulkopuolella olevia niin, että he pääsisivät entistä paremmin kotoutumista edistäviin palveluihin heti maahanmuuton alkuvaiheessa.

– Ymmärrettävästi pienten lasten vanhemmat eivät aina voi opiskella kokoaikaisesti, mutta kannustamme osallistumaan opintoihin osa-aikaisesti. Myös tietouden lisääminen esimerkiksi varhaiskasvatuksesta ja koulujärjestelmästä on tärkeää.

Haatainen uskoo, että naisten kotoutumisen edistämisellä on laajoja vaikutuksia.

– Tiedämme, että äitien kiinnittyminen yhteiskuntaan tukee koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista, ja luo edellytyksiä, että perhe pystyy paremmin tukemaan lapsia esimerkiksi koulutiellä.

UUDEN LAIN mukaan kaikki Suomeen muuttavat saavat perustietoa Suomesta ja kaikille on myös tarjolla matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Palvelutarpeen arviointi ja kotoutumissuunnitelma ovat olennaisia osia kotoutumisessa.

Haatainen painotti, että samalla kun maahanmuuttajien kotoutumista, osaamista ja työllisyyttä vahvistetaan, on syytä huolehtia myös hyvistä väestösuhteista.

– Mitä laajemmin me kaikki otamme maahanmuuttaneet osaksi yhteiskuntaa, sitä paremmin he myös kotoutuvat ja työllistyvät. Tässä on meillä kansakuntana ryhtiliikkeen paikka. Maaahanmuuttajataustaisten on vaikea työllistyä tai saada harjoittelupaikkoja, koska ennakkoluulot vallitsevat.

Pakolaisten työllisyysaste jää vielä alhaisemmaksi kuin muiden maahanmuuttajien, ja sitä selittävät Haataisen mukaan muun muassa aiemmin koetut fyysiset ja psyykkiset traumat. Monen kielitaidossa ja koulutuksessa on myös puutteita.

– Onneksi nämä ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa kotoutumisen palveluilla.

ESITYS LISÄISI kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä. Palvelut järjestettäisiin lakiesityksen mukaan osana uutta kunnan kotoutumisohjelmaa sekä muina palveluina, joilla tarkoitettaisiin kunnan, hyvinvointialueen ja Kelan palveluita sekä järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen toimintaa.

– Kotoutumisen edistämisessä pitäisi myös huomioida paremmin maahanmuuttajan osaaminen ja hänen yksilölliset tarpeet, jolloin hänen kotoutumispolkunsa saadaan räätälöidyksi juuri hänelle sopivaksi, Haatainen korosti.

Hänen mukaansa on tärkeää vahvistaa myös eri järjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan roolia, koska “kotoutuminen ei keskity vain virka-aikaan”.

– On tärkeää, että jokainen Suomeen muuttanut voi kokea itsensä tervetulleeksi osaksi yhteiskuntaa ja hän löytää mahdollisimman nopeasti paikkansa yhteiskunnassa. Juuri tähän annetaan tukea kotoutumiseen liittyvillä palveluilla. Hallitus haluaa vahvistaa muuttaneiden osallistamista ja rakentaa sujuvampia polkuja työelämään.

Haatainen avasi joitakin kotoutumisohjelman kokonaisuuksia. Hän painotti, että työllistyminen lisää aina ihmisen hyvinvointia ja avaa ovia muuhun yhteiskuntaan – ja tästä hyötyvät kaikki. Yksi tärkeimmistä taidoista työllistymisen kannalta on kielitaito.

– Lakiuudistus lisää suomen ja ruotsin opetukseen päättötestauksen, jolla voidaan seurata kielitaidon kehittymistä ja opetuksen vaikuttavuutta. Sen ohella suomalaisen yhteiskunnan tuntemukseen keskitytään nykyistä enemmän, jotta Suomeen juurtuminen olisi helpompaa.

Kunnan kotoutumisohjelmaan sisältyy myös uusi omakielinen orientaatio, joka helpottaa tiedon menemistä perille jo maahanmuuton alkuvaiheessa.

Yksilölliset tarpeet ovat olleet uudistuksen punaisena lankana, Haatainen korosti.

– Suoraan töihin tuleville voi riittää perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta, yleinen ohjaus ja neuvonta, mutta pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulevat tarvitsevat paljon enemmän tukea ja palveluita kotoutumiseen ja työllistymiseen. Selvää kuitenkin on, että meidän pitää entistä paremmin osata huomioida maahanmuuttaja-asiakkaat kaikissa palveluissa.

Haataisen mukaan kotoutumisen edistäminen monialaista toimintaa, jossa kunnilla olisi päävastuu, mutta eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Kunnan kotoutumisohjelmassa huomioidaan yhteistyö paikallisten työnantajien ja muiden toimijoiden kanssa.

– Järjestöt tekevät jo nyt erittäin arvokasta työtä ruohonjuuritasolla ja uudistus vahvistaa edelleen niiden roolia. Myös kohtaamisilla työpaikoilla, harrastuksissa ja muualla arjessa on aivan valtavan suuri merkitys, miten tänne kotoudutaan ja päästään kiinni yhteiskuntaan.

MAAHANMUUTTOJOHTAJA Sonja Hämäläinen kuvaili kunnan kotoutusohjelmaa palvelutarjottimeksi, johon kuuluu yksilöllinen palvelutarpeen ja osaamisen arviointi, joiden kautta löytyisi polkuja työelämään.

Jokaiselle tulijalle rakennetaan kotoutumissuunnitelma eli sovittaisiin, mihin kunnan kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin hän osallistuu. Sen kesto on pääsääntöisesti kaksi vuotta, mutta tilanteen mukaan se voi olla myös pidempi tai lyhyempi.

Hämäläinen painotti tavoitteellisuutta – näkymää, mitä kohti maahantulija on menossa. Hän korosti jatko-ohjausta, kun varsinainen ohjelma päättyy – erityisesti siinä tapauksessa, jos ihminen ei ole työllistynyt.

– Ohjaus on jatkuvaa rinnalla kulkemista. Mutta ei kukaan kotoudu vain viranomaispalvelujen avulla vaan millaisia kohtaamisia arjessa on. Se on olennaista, hän muistutti Haataisen tavoin kaikkien vastuusta.