Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

9.6.2022 12:24 ・ Päivitetty: 9.6.2022 12:24

”Tässä vaiheessa takki ei saa mennä vereen” – mitä odottavat seuraavalta hallitukselta upseeri, poliisi, lääkäri ja tieteentekijä?

LEHTIKUVA / TOMI HIRVINEN

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava on laatinut yhdeksän kohdan tavoitelistan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Sen jäsenliitoista muun muassa Upseeriliitolla on vakava huoli työssäjaksamisesta jännittyneessä nykytilanteessa epäinhimillisten työaikojen takia.

Marja Luumi

Demokraatti

Akavan tavoitteiden punaisena lankana on osaava, kannustava ja turvallinen Suomi. Myös turvallisuus laajasti käsitettynä tulee vahvasti esille.

Akavalaisten liittojen edustajat kertoivat verkkokeskustelussa, miltä Suomi näyttää nyt ja mitä seuraavan hallituksen työlistalla pitäisi olla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti ulkoisen turvallisuuden tilannetta Suomessakin.

– Turvallisuustilanne on jännittynyt, valmiutta on kohotettu, olemme siis hereillä, mutta henkilöstö on aika tiukoilla, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita arvioi.

Hän antaa kiitosta hallitukselle puolustuksen ja rajaturvallisuuden rahoituksen lisäämisestä, mutta toivoo, että osa rahoista kohdistuu suoraan henkilöstöön, koska osaava ja riittävä henkilöstö takaa turvallisuuden ja sotilaallisen puolustuksen.

– Henkilöstö kokee hyvänä, että päästään tekemään sotilaan töitä Hangosta Utsjoelle. Mutta tilanne on tosi tiukka henkilöstöresurssien takia.

Viita kertoi, että jo pitemmän aikaa on ollut näkyvissä, että sotaharjoituksista ja meripalveluksesta palautuminen on hankalaa.

– Nyt pitää reagoida, koska on aika vaativa ajankohta käsillä.

”Meillä on yli 50 vuotta vanha Kekkosen aikainen laki.”

Yksi keino on uudistaa Puolustusvoimien henkilöstöä koskevaa lakia.

– Sotilaat eivät kuulu yleisen työaikalain piiriin. Meillä on yli 50 vuotta vanha Kekkosen aikainen laki, joka ei ole tätä päivää. Sitä pitää uudistaa, että voimme pitää henkilöstöstä huolta. Nyt on aika politiikkojen laittaa lainsäädäntö liikkeelle.

Noin 300 ihmisen henkilöstövaje vaikuttaa Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen.

– Meidän täytyy etupainoisesti saada meille porukkaa. Liiton laskelmien mukaan Puolustusvoimissa tarvitaan tuhat henkilöä lisää, joista 500 on upseereita.

Viita arvioi, että Puolustusvoimat nostaa valmiuttaan syksyllä isoilla harjoitusmäärillä.

– Tämä on toisaalta positiivinen ongelma, mutta jos työaikapuolella ei tehdä mitään, tulee tosi vaikeaa, koska meidän pitää kouluttaa asevelvolliset ja hoitaa lisäksi harjoitukset ja valmius. Sanon näin armeijatyyliin, että tässä vaiheessa takki ei saa mennä vereen.

”Huumeiden ja aseiden määrä kaduilla on lisääntynyt.”

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat Ukrainan sodan alettua viimeistään nivoutuneet aika lailla yhteen. Suomen poliisijärjestöjen liiton SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård vertasi sisäistä turvallisuutta ilmastonmuutokseen: muutos ei tapahdu yhdessä yössä.

Hänen mukaansa sisäisen turvallisuuden tilanne on heikentynyt kymmenen vuoden aikana ja uusia ilmiöitä nousee vanhojen rinnalle.

– Tällä hetkellä on nähtävissä, että huumeiden ja aseiden määrä kaduilla on lisääntynyt. Vaikka normaali ihminen ei törmääkään niihin, hän törmää lieveilmiöihin, varkauksiin, ryöstöihin ja talousrikoksiin. Tämä vaikuttaa normaali-ihmisenkin elämään, jos turvallisuustilanne alkaa rapautua yhteiskunnassa.

Nygård näkee synkkiä pilviä Suomenkin yllä Ukrainan sodan takia. Euroopassa on jo havaittu ihmiskaupan kasvaneen, kun ukrainalaiset ovat paenneet sotaa ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Suomeen. Ihmiskauppa näkyy muun muassa alipalkkauksena, erilaisena työperäisenä riistona ja prostituutiona.

– Tämä tulee varmasti näkymään myös Suomessa kasvavina ongelmina, joihin aliresurssoidun poliisin pitäisi puuttua.Tämä vaatisi lisää resursseja ja koulutusta.

Balkanin sodan aikaan Eurooppaan ja Suomeen virtasi aseistusta. Nygård ei ihmettelisi, että nyt Ukrainan sodan aikana tapahtuisi samalla tavoin. Ja se luo poliisille lisäpainetta.

”Poliisi hädin tuskin suoriutuu perustehtävistään.”

Jäsenkyselyt poliiseille ovat viime vuosina antaneet hälyttävää viestiä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin heikentymisestä.

– Tämä peilaa mitä resurssien heikentyminen tarkoittaa: kentällä on entistä vähemmän käsipareja ja tutkijoille kasaantuu yhä enemmän juttuja pöydälle. Henkilöt kipuilevat, miten käyttää se vähä aika. Pienestä määrästä työntekijöitä yritetään kiskoa entistä enemmän tehoja irti.

Poliisilta jää noin 100 000 tehtävää hoitamatta vuodessa.

Sisäisen turvallisuuden rahoitus näyttää Nygårdista todella heikolta.

– Suomessa oli vuonna 2010 noin 7 800 poliisia ja sen jälkeen olemme jokaisen hallituksen aikana saaneet vain odottaa, kuinka paljon tulee määrärahoja, jotta pystyisimme palkkaamaan henkilöstöä.

Hänen mukaansa rahoitus on tällä hetkellä pääsääntöisesti heti kättelyssä alijäämäistä, ja jos joku ongelma nousee pintaan, hätiin annetaan pieni määräraha.

– Iso ongelma on siinä, että perusrahoitus ei riitä. Poliisi hädin tuskin suoriutuu perustehtävistään. Näköpiirissä on nyt laajempia ongelmia, ja rahoituksen pitäisi olla kunnossa, että ongelmiin pystytään puuttumaan vielä, kun siihen on mahdollisuus.

Akavan tavoitteissa esitetään poikkeusoloja varten valmiuslain kokonaisuudistusta. Nygård odottaa sitä hartaasti.

– Vihdoin saadaan kunnolla selville se, mitä viranomainen voi tehdä kriisitilanteessa, jos pitää puuttua kansalaisten perusoikeuksiin.

Hän huomautti, että korona-aikana oli hieman epäselvää, kuinka laajalti ihmisten voi rajoittaa esimerkiksi ihmisten liikkumista.

– Kun valmiuslaki uudistuu, sieltä tulee selkeät toimintavaltuudet, mitä viranomainen pystyy tekemään, kun hän käyttää pakkovaltaa kansalaisiin.

”Hoitovelka on suurin kansanterveydellinen katastrofi.”

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sanoi suoraan, että hoitovelka on suurin kansanterveydellinen katastrofi, joka ”meidän aikanamme on tapahtunut”.

– Tämä ymmärretään yhteiskunnassa erittäin huonosti. Meillä on pidemmällä ajalla syntynyt kumuloitunutta hoitovelkaa ilman ylimääräistä koronarasitettakin. Nyt kevään työtaistelutoimet, jotka sinänsä ovat hyvin ymmärrettäviä, entisestään lisäsivät velkaa. Me keräämme itsellemme suurta ongelmaa, hän varoitti.

Peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) arvioi aiemmin keväällä, että hoitovelka on yli miljardi euroa, ja Aaltonen huomauttaa, että se on valtava määrä rahaa.

Hoitovelka näkyy muun muassa syöpäjärjestöjen selvityksessä: vuonna 2020 jäi diagnosoimatta noin 1 600 syöpää. Aaltosen mukaan syövät tuskin ovat vähentyneet.

– Samaan aikaan kuoli hieman yli 600 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Heidän keski-ikänsä oli yli 84 vuotta. Nämä luvut kannattaa suhteuttaa toisiinsa.

Sote-uudistus on toimeenpanovaiheessa. Aaltonen kuvaili sitä ylivoimaisesti suurimmaksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutokseksi koskaan. Siinä siirtyy yli 21 miljardia euroa hyvinvointialueille valtion kassasta, samalla kuntien verovaroista lähtee 12,39 prosenttia ja yli 200 000 palkansaajaa vaihtaa työnantajaa.

Toiminta siirtyy hyvinvointialueille vuoden vaihteessa ja uusi hallitus aloittaa työnsä keväällä.

– Lähes varmaa on, että hallitus saa käsiinsä ensimetreiltä lähtien hyvinvointialueuudistukseen liittyviä asioita. Yksi suurimpia haasteita on se, että uudistus aiheuttaa muutoskuluja, ja niitä ei ole budjetoitu, Aaltonen arvioi.

Akavan hallitusohjelmasta hän nosti esille muun muassa sen, että sosiaali- ja terveyshuollon resursseista pitää huolehtia painottaen erityisesti perustasoa. Hyvinvointialueita pitää myös ohjata yhteiseen kustannus- ja laatutietoon.

”Meillä ei ole muuta raaka-ainetta kuin ihmiset.”

Suomen menestys maailmalla on perustunut tähän asti osaamiseen. Suomen asema OECD-maiden koulutusvertailussa on kuitenkin laskenut tasaisesti 2000-luvulla. Tieteentekijöiden toiminnanjohtajan Johanna Moision mukaan se kertoo kilpailun kovuudesta.

– Meillä ei ole muuta raaka-ainetta kuin ihmiset, hoidamme kilpailukykyä ja kansantaloutta osaavalla työvoimalla. Nyt pitää jatkaa satsaamista osaamistasoon.

Moisio korosti, että koulutusketju on pidettävä kunnossa. Akava ajaa sitä, että tulevaisuudessa kaikilla suomalaisilla on vähintään toisen asteen tutkinto ja puolella nuorista korkeakoulututkinto.

– Koulutus rakentuu aina askel kerrallaan, on erittäin tärkeää että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kaikille kyvyille luodaan polku ponnistaa eteenpäin.

Akavan tavoitteena on nostaa TKI-menot 4 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030.

– Tutkimustyö on kuin löytöretkeilyä, koskaan ei tiedetä, mitä periltä löytyy. Poliittinen valinta on tehty, tavoitteeseen on sitouduttu parlamentaarisesti, nyt pitäisi saada tekoja.

Moision mukaan tieteentekijöille tehty kysely antaa surullisen kuvan: tutkijan ura ei näyttäydy vetovoimaiselta, koska työura näyttää epävarmalta.

– Nyt on mietittävä, mikä mättää, koska miten pystymme saavuttamaan kovat tki-tavoitteet, jos meillä ei ole tekijöitä?

Se vaatii Moision mukaan monenlaista tutkimuksen tukemista, kuten pitkäjänteisen rahoituksen turvaamista, tki-lain voimaantuloa, yritysten tki-kannusteita ja apurahojen verovähennysoikeutta.

”Muistutamme tästä vaaleihin saakka.”

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korosti, että työllisyys on myös turvallisuuskysymys.

– Jokaisella pitää olla mahdollisuus tulla toimeen työtä tekemällä. Meidän pitää pyrkiä saavuttamaan 80 prosentin työllisyysaste.

Fjäder pitää tavoitettavana kovana, mutta se ratkaisee hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnan kohtalon.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saada jokainen työikäinen ja -kykyinen töihin rahoittamaan omaa ja perheensä elämää ja verojen kautta kustantamaan oman osansa hyvinvointiyhteiskunnan menoista.

Keskeiset Akavan tavoitteet ovat panostaa osaamiseen ja työkyvyn ylläpitoon, kehittää työttömyysturvaa kannustavammaksi, parantaa työllisyyspalveluita, lisätä työ- ja osaamiskeskeistä maahanmuuttoa ja poistaa saatavuusharkinta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna 17 500 henkilöä. Kustannukset nousevat vuosittain 11 miljardiin.

– Meillä ei ole tähän varaa. Keskeistä on uudistaa työturvallisuuslakia. Lisäksi työaikasuojelua on parannettava, työterveyshuoltoa kehitettävä ja työhönpaluuta tuettava.

– Maaliskuun lopulla työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen päätöstilaisuudessa oli ilo huomata, kuinka eduskuntapuolueiden edustajat antoivat seminaarissa tukensa ehdotuksillemme. Muistutamme tästä vaaleihin saakka, Fjäder vannotti.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU