Vain hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja ympäristön tilan paraneminen katsotaan tärkeämmiksi. Vähäisemmälle painoarvolle jäävät muun muassa elintason nousu ja vapaa-ajan lisääntyminen.

– On hienoa, että korkeakoulutetut nuoret pitävät tasa-arvon lisääntymistä yhtenä tärkeimpänä tapana kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Työelämän muutos lähtee aina asennetasolta. Kyselyn perusteella on helppo todeta, että ainakin se on nuorilla kohdallaan, työmarkkinakeskusjärjestö Akavan asiantuntija Miika Sahamies iloitsee.

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Vastaajista 8 prosenttia kertoi kokeneensa viimeisen vuoden aikana seksuaalista häirintää työyhteisössään – naisista miltei 9 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia.

Sahamies painottaa, että työnantajalla on ensisijainen vastuu puuttua mahdollisiin häirintätapauksiin heti tiedon saatuaan. Työpaikoilla on hyvä myös sopia yhdessä hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja ennalta laaditut menettelytavat, joilla häirintään puututaan.

– Johdon kouluttaminen häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Toivon, että laaja keskustelu parantaa tietoisuutta ja lisää rohkeutta nostaa tilanteet esille.

Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa esille ikä, mielipiteet ja sukupuoli.

– On lainsäätäjien, lakia valvovien viranomaisten, muiden työelämätoimijoiden ja ennen kaikkea yksittäisten työpaikkojen vastuulla, että kaikenlainen työelämän syrjintä ja häirintä saadaan kitkettyä pois, Sahamies korostaa.

Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat 18–35-vuotiasta korkeakoulutettua.