Forssell teki pitkän uran Kansallisteatterissa, jossa hän oli kiinnitettynä näyttelijänä vuodesta 1948 vuoteen 1992. Hänen viimeinen roolinsa Kansallisteatterissa nähtiin vuonna 2005 Pirkko Saision näytelmässä Virhe.

Kansallisteatterissa Forssell muistetaan esimerkiksi rooleistaan näytelmissä Katariina Suuri, Vaarallisia suhteita ja Kuolemantanssi.

Helsingin kaupunginteatterissa Forssell oli mukana taiteilijoiden vanhainkodista kertovassa Kvartetti-näytelmässä. Vuonna 2002 ensi-iltaan tullutta huippusuosittua näytelmää esitettiin vuoteen 2011 asti.

Forssell sai teatterineuvoksen arvonimen vuonna 1989.

Forssell avasi elämäänsä esimerkiksi vuonna 2007 ilmestyneessä Suurella näyttämöllä -elämäkerrassa, jonka kirjoitti Raila Kinnunen. Kirjassa tsaarin armeijan upseerin ja vanhan teollisuussuvun tyttären ainoa lapsi kertoi menneensä näyttelijän oppiin salaa isältään.

Forssellin nuoruuden avioliitto päättyi eroon ja toinenkin avioliitto varhain aviomiehen itsemurhaan.

Forssell ei avioitunut enää. Hän kertoi elämäkerrassaan olevansa itsellinen ja työorientoitunut, mutta avasi myös myöhempiä miessuhteitaan.

– Sellaiset näyttelijät, jotka tukahduttavat oman seksuaalisuutensa, ovat epämielenkiintoisia – sen jonkin pitää näyttelijästä hehkua. Sen pitää antaa pursuta ulos. Olen katsellut yhtä kollegaa, josta ei ole koskaan purskahtanut esiin mitään. Hän on hyvin aseksuaalinen ihminen, oli alkuun hirveän lupaava, vetäytyi sitten kuoreensa ja nyypähti. Seksuaalisuuden koteloituminen esti minusta hänen kehittymisensä näyttelijänä, tuolloin 82-vuotias Forssell ruoti kirjassa.

Elämäkerrassa kerrotaan myös tarina haastattelusta, jossa Forssellilta kysyttiin, kuka hän haluaisi olla, jollei olisi Kyllikki Forssell.

– Kyllikki Forssell. Sillä on ollut aika mielenkiintoinen elämä, kuului vastaus.

Kansallisteatteri järjestää tiistaina Forssellin kuoleman vuoksi suruliputuksen.
STT–Mari Areva