Samalla vaalit ovat erään ajanjakson päätös EU:n viidenneksi suurimmassa taloudessa, kun ennätykselliset 13 vuotta pääministerinä toimineelle Mark Ruttelle (kuvassa) haetaan seuraajaa.

Gallupien perusteella vaalivoittajaa on hyvin vaikea ennustaa. Suurimman puolueen asema on käytännössä kolmen kauppa.

-  Jos joku sanoo tietävänsä, kuka nämä vaalit voittaa, hän valehtelee räikeästi, politiikan tutkija Julia Wouters sanoi uutistoimisto AFP:lle.

HOLLANTI saattaa saada ensimmäisen naispääministerinsä, jos Rutten keskustaoikeistolainen VVD-puolue voittaa vaalit. Rutten seuraaja VVD:n puheenjohtajana on turkkilaissyntyinen Dilan Yesilgöz, 46.

Yesilgöz saapui Hollantiin turvapaikanhakijana kahdeksanvuotiaana, mutta kampanjoi nyt maahanmuuton rajoittamisen puolesta. Hänen mukaansa maahan tulevien turvapaikanhakijoiden, työperäisten maahanmuuttajien ja opiskelijoiden määrä on nyt aivan liian suuri.

-  Meidän täytyy vähentää sitä määrää, jotta meillä on turvallinen tila aidoille pakolaisille, Yesilgöz sanoi AFP:lle kampanjatilaisuudessa.

Hän on luvannut johtaa maata eri tavalla kuin skandaaleissa tarponut Rutte, mutta ei ole juuri avannut yksityiskohtia suunnittelemistaan toimista.

-  Suurin haaste on se vaikutelma, että puolueen kampanjasta puuttuu sisältö, analysoi politiikan professori Sarah de Lange Amsterdamin yliopistosta.

KYSELYISSÄ tasoissa VVD:n kanssa on ollut uunituore Uusi Sosiaalinen Sopimus (NSC) -puolue, jota johtaa karismaattinen kansanedustaja Pieter Omtzigt, 49. Hän perusti puolueen vasta elokuussa, mutta se ampaisi saman tien kyselyiden kärkipaikoille.

Hän on kampanjoinut korruption vastaisella viestillä ja luvannut siivota Hollannin politiikan.

-  Meillä on ollut viime vuosina monia poliittisia epäonnistumisia. Valvontamme on ollut löperöä. Korjataksemme tilanteen tarvitsemme reformeja, Omtzigt sanoi AFP:lle.

Tutkija Woutersin mukaan moni hollantilainen näkee Omtzigtin eräänlaisena “messiaana.”

-  Hän on kuin kansallissankari, mutta moni ei tiedä, mitä asioita hän oikeastaan edustaa.

Suuri kysymysmerkki on myös se, mitä NSC:n vaalivoitosta seuraisi. Omtzigt on nimittän toistuvasti sanonut, ettei hän halua pääministeriksi. Hän ei ole sulkenut pois edes oman puolueensa ulkopuolisen henkilön nimittämistä hallituksen johtoon.

KOLMAS ehdokas vaalivoittajaksi on vihreiden ja työväenpuolueen liittouma, jonka pääministeriehdokas on entinen EU-komissaari Frans Timmermans. Ilmastokomissaarina toiminut Timmermans oli EU:n vihreän kehityksen ohjelman keskeinen ajuri.

Punavihreä koalitio on ollut gallupeissa heti VVD:n ja NSC:n perässä.

Neljänneksi suosituin on Geert Wildersin laitaoikeistolainen ja EU-vastainen Vapauspuolue, jonka kannattajakunta on varsin uskollista. VVD:n puheenjohtaja Yesilgöz on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan Vapauspuolueen hallituskoalitioonsa.

Maanviljelijöiden puolue BBB nousi alkuvuodesta yllättäen gallup-kärkeen ja oli toukokuun senaatinvaaleissa suurin puolue, mutta sittemmin sen suosio on hiipunut. Viimeisimmissä kyselyissä BBB on kaukana kärkinelikosta.

HOLLANNIN politiikka on vaalien alla kokenut melkoisia mullistuksia. Maata 13 vuotta hallinnut Rutte jätti heinäkuussa hallituksensa eronpyynnön, mikä johti ennenaikaisiin vaaleihin. Rutten hatara koalitiohallitus kaatui “ylitsepääsemättömiin” erimielisyyksiin maahanmuuttomääristä ja hallitsee maata nyt virkaatekevänä hallituksena.

Samalla Rutte ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta sitten kun uusi hallitus on muodostettu. Siinä voi mennä vielä tovi – vuoden 2021 vaalien jälkeen Rutten hallituksen muodostamiseen meni 271 päivää.

Rutte, 56, on selvinnyt viime vuosina useista poliittisista skandaaleista kärsimättä juurikaan mainehaittoja, mistä hän on saanut lempinimen Teflon-Mark. Toistuvat skandaalit ovat kuitenkin saaneet monet hollantilaiset pettymään politiikkaan, mikä näkyy tuoreiden kasvojen määrässä tämän vuoden vaaleissa.

-  Tärkein asia monille hollantilaisille äänestäjille on tällä hetkellä se, kuinka meitä hallitaan. Onko hallitus rehellinen? Onko se avoin, Wouters selvittää.

Muita tärkeitä vaaliteemoja ovat maahanmuutto ja asuntopula. Tiukka maahanmuuttolinja yhdistää useimpia kärkiehdokkaita.

KUKA TAHANSA vaalit voittaa, edessä ovat haastavat hallitusneuvottelut, sillä Hollannin poliittinen kenttä on pirstaloitunut. Suomen tapaan maassa on totuttu kompromisseja vaativiin koalitiohallituksiin.

Hollannin edustajainhuoneen 150 paikasta kilpailee vaaleissa 26 puoluetta, ja vaalijärjestelmän ansiosta pienilläkin puolueilla on hyvät mahdollisuudet päästä parlamenttiin.

Viime vaaleissa vajaat 63  000 ääntä riitti puolueelle paikkaan edustajainhuoneessa. Nykyisessä edustajainhuoneessa on 15 eri puoluetta.