Hallituksen esityksen mukaan digitaalisen hoidon tarpeen arvion tekisi lääkinnällinen laite, jossa voitaisiin käyttää tekoälyä.

Digitaalinen arvio olisi potilaalle vapaaehtoinen, ja potilaalla säilyisi oikeus saada hoidon tarpeen arvio terveydenhuollon ammattilaiselta. Potilas voisi edelleen ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon esimerkiksi puhelimitse.

Ennen arviointia potilaalle olisi kerrottava selkeästi, että arvio tehdään automaattisesti. Kiireellisissä tai vaikeaselkoisissa tilanteissa automaation olisi ohjattava potilas terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.

Hyvinvointialueilla on jo nykyisellään käytössä digitaalisia oirearvioita, mutta niiden perusteella ei voida tehdä automaattisesti terveydenhuoltolain mukaista hoidon tarpeen arviota.

Potilaan hoidosta päättäisi edelleen terveydenhuollon ammattilainen.

ENNEN käyttöönottoa hyvinvointialueen olisi varmistettava, että automaatio täyttää sille asetetut vaatimukset.

- Hyvinvointialueen olisi arvioitava järjestelmän toimivuus sekä potilasturvallisuuteen, tietosuojaan, oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät riskit.

Lainsäädännöllä ei velvoitettaisi hyvinvointialueita ottamaan digitaalista arviota käyttöön.

Digitaalisen arvioinnin käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuisi sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kustannuksia, mutta toisaalta esityksellä katsotaan olevan merkittävää säästöpotentiaalia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi keväänä.

Lakiesityksessä arvioidaan, että taloudellisten hyötyjen realisoituminen voi lain voimaantulon jälkeen kestää epävarmuustekijöiden, investointitarpeiden ja tietojärjestelmähankkeiden tyypillisen keston vuoksi jopa vuosia.

Esimerkiksi jos käyttöön otetaan tekoälyjärjestelmiä tai -malleja, näiden hyödyntämisen jatkuviin kustannuksiin liittyy tekoälyn ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittyessä epävarmuutta.