Mielipiteet
19.11.2026 07:03 ・ Päivitetty: 19.11.2026 07:06
Terveyden edistäminen on kustannustehokasta – hoito on lopulta aina kalliimpaa
Hyvinvointialueiden piti tasata terveyseroja, mutta niin ei käynyt – hoidamme yhä enemmän vaivoja, joista moni olisi voitu ehkäistä ennakolta.
Samalla säästökuurien takia terveydenhuollon palvelut karkaavat kauemmaksi, ja asukkaiden hoitoon pääsykin vaikeutuu.
Terveyserojen kasvun lisäksi myös mielenterveyden haasteet ja yksinäisyys ovat lisääntyneet erityisesti nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden kohdalla.
Digiratkaisut, etävastaanotot ja tekoäly muuttavat palveluja. Samalla ihmislähtöisen kohtaamisen tarve korostuu. Asiakas haluaa aikaa ja ymmärrystä.
Miten hyvinvointialueilla siirretään painopistettä raskaista palveluista varhaiseen tukeen ja terveydenedistämiseen talouden kiristyessä?
Perhekeskukset ja neuvolat päätyvät yhä kauemmaksi asukkaista. Terveydenedistämisessä ja ennaltaehkäisyssä on ratkaisevaa hyvinvointialueiden ammattilaisten yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa.
TERVEYDEN EDISTÄMINEN ei kuulu vain yhdelle toimijalle. Myös sote-järjestöjen rahoituspaineet saavat kysymään, miten ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen tuki turvataan.
Taannoin luennossaan Terveydenhoitajaliiton edustajistolle SOSTE-johtaja Anne Knaapi painotti turvallisuuden tarpeiden nousseen vahvasti hyvinvoinnin tarpeiden rinnalle.
Hänen mielestään sote-uudistukset ovat pitkään painottuneet hallintorakenteisiin. Tämä jättää vähemmälle huomiolle sen, missä tuottavuus syntyy.
Asiakkaan näkökulmasta tärkeää on, kuinka nopeasti ihminen saa apua; ohjautuuko hän oikean tuen piiriin, toimivatko palveluketjut, tai ehkäistäänkö ongelmia ennen kuin ne kärjistyvät.
Ehkäisevien palveluiden tehoa on vaikea mitata, ja muutokset ovat vaikeita.
Onko terveyden edistäminen yksilön vai sote-sektorin vastuulla, vai ovatko ne turha menoerä?
TARVITSEMMEKIN uuden tavan nähdä pidemmälle. Varhainen tuki, perheiden arki, kouluyhteisöt ja ehkäisevät palvelut ovat keskeisiä tulevaisuuskysymyksiä.
Ennaltaehkäisevä työ tavoittaa ihmisen varhain, tarjoaa matalan kynnyksen tukea, tunnistaa ongelmat ajoissa ja ohjaa oikeisiin palveluihin.
Nuoretkaan eivät kaipaa digitaalisia kaavakkeita, he kaipaavat kohtaamista ja keskustelua.
Erityisen tärkeää on, että neuvolat pysyvät lähellä lapsia, oppilashuoltopalvelut pysyvät koulussa, lasten ja nuorten vierellä.
Nuoretkaan eivät kaipaa digitaalisia kaavakkeita, he kaipaavat kohtaamista ja keskustelua. Sen lisäksi ilman ajanvarausta olevia hoitotahoja tarvitaan lähelle ikäihmisiä.
Vaikuttava ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin. Se vähentää palveluntarvetta ja hillitsee kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Kirjoittaja on aluehallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu (sd) ja terveydenhoitaja Seinäjoelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
