Ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:ltä aloitti infon toteamalla, että valitettavasti Suomen tautitilanteeseen liittyy tällä hetkellä huonoja uutisia.

Suomen koronatapausmäärät ovat nousseet erityisesti viime viikon aikana.

– Tämä herättää huolestumista.

Korona ilmaantuvuus 0,1 per 100 000 väestö per 14 vuorokautta on selvästi korkeampi kuin aikaisemmin. Suomihan lähti kesästä liikkeelle noin ilmaantuvuustasosta 2.

Tartuttavuusluku R on tällä hetkellä 1,2 eli tautitapauksia tulee enemmän kuin henkilöitä paranee.

Toki parantuneita on valtaosa tautiin sairastuneista. Parantuneita arvioidaan olevan nyt noin 7500. Ilmoitettuja tautitapauksia on 8750.

Terveydenhuollon kuormitus on Taneli Puumalaisen mukaan pysynyt onneksi varsin kohtuullisena. Tautiin menehtyneitä on 339.

Keskiarvo päivittäisten uusien koronatapausten suhteen on 30–40 välillä. Tällä hetkellä koronatesteja otetaan 12 000–14 000 päivässä.

– Kevääseen nähden olemme edelleen rauhallisemmassa tilanteessa, mutta suunta on se, mikä meitä tällä hetkellä huolestuttaa, Puumalainen sanoi.

Hallitus puhuu toimintasuunnitelmassaan koronan perustasosta, kiihtymisvaiheesta ja leviämisvaiheesta. Keväällä oli leviämisvaihe, nyt lähestytään kiihtymisvaihetta.

Koronan leviämisestä kertoo myös se, että pitkään 0,2 prosenttia tuhannesta näytteestä oli positiivisia, nyt luku on 0,5 prosenttia.

– Toki tämä on kansainvälisesti erittäin matala luku ja antaa luottamusta siihen, että toteamme aika hyvin edelleen kaikki tautitapaukset. Voi hyvin olla, että koronavilkku, jonka on ladannut nyt yli 2 miljoonaa ihmistä on myös auttanut siinä, että tautitapauksia todetaan nyt erittäin tehokkaasti.

Koronaan sairastuneiden ikäjakaumassa on tapahtunut selvää muutosta. Nyt tautia todetaan eniten nuorissa aikuisissa.

Viime keväänä ainoastaan 17 prosenttia tautiin sairastuneista oli alle 30-vuotiaita, nyt luku on jo 63 prosenttia.

– Onneksi tällä hetkellä ikääntyneet sairastavat selvästi vähemmän. Tämä varmaan on pitänyt sairaanhoidon tarvetta ja tautiin menehtyneiden määrää pienempänä.

Suomessa on edelleen myös sairaanhoitopiirejä, joissa ei kahden viikon aikana ole todettu koronaa lainkaan.

Myös johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi tiedotustilaisuudessa, että viimeisen viikon aikana tartuntojen määrässä näkyy selvä kasvupiikki. Se on Pohjolan mukaan huolestuttavaa, vaikka osin sen selittää kohtalaisen isot ja osin hallinnassa olevat tautiryppäät eri puolilla maata.

Muutamilla alueilla on lähestytty epidemian kiihtymisvaihetta. Tilanne on moninainen eri puolilla maata.

Pohjola sanoi, että alueellisesti on pohdittava, ovatko koronalta suojautumisen toimet riittävät vai tarvitaanko muita toimia. 

Nyt näyttää siltä, että joukkotartuntoja syntyy erinäköisissä paikoissa. Niille ei ole yhtä selittävää tekijää. On harrastuksiin, opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä tartuntaryppäitä.

Ulkomailta tulevien tartuntojen osuus tunnistetuista tartuntatapauksista on vähentynyt.

– Nyt iso osa on pitkälti kotoperäisiä tartuntoja.

On alueita, joissa lähes kaikkien osalta tiedetään, mistä tauti on tarttunut. Osassa alueita vain puolet tapauksista on pystytty jäljittämään.

Pohjolan mukaan nyt on opittu, että koronavirus tarttuu helpoimmin pidemmässä lähikontaktissa.

Hän suositteli lähikontaktien välttämistä, yleistä varovaisuutta ja arjen hyviä hygieniakäytäntöjä sekä matkailun osalta harkintaa.

Maskisuositus on voimassa tällä hetkellä liki koko maassa.