Sote-keskukset voivat olla julkisten, yksityisten tai kolmannen sektoreiden toimijoiden ylläpitämiä.

THL:n asiantuntijat ovat jo aiemmin vastustaneet neuvolapalvelujen saattamista valinnanvapauden piiriin.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluista vastaava, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö, terveyden edistämisen dosentti Tuovi Hakulinen toteaa, että äitiys- ja lastenneuvolat pitäisi ehdottomasti sijoittaa maakuntien liikelaitoksiin aivan kuten kouluterveydenhuolto.

Tällöin palvelut olisivat siis maakuntien liikelaitoksissa.

– Neuvolat sote-keskuksissa tarkoittaisi neuvolapalvelujen yhtiöittämistä ja kilpailuttamista, ja silloin terveyden edistäminen ja varhainen tuki kärsivät. Meillä on erittäin korkealaatuiset ja arvostetut neuvolapalvelut. Ei niihin tarvitse jonottaa, Hakulinen muistuttaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoittautui välikysymyskeskustelussa liikelaitosten kannattajaksi neuvoloiden sijaintipaikkana. SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen ihmetteli, miksei tällaista päätöstä sitten voinut tehdä.

Tuovi Hakulinen ilahtui sinänsä pääministerin kannanotosta, vaikka toivookin asiasta kirjauksen myös lakiin.

– Jos hallitus ei tee kirjausta lakiin, asetan toiveeni maakuntiin, että ymmärretään pitää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut maakuntien liikelaitoksissa eikä neuvolapalveluja lähdetä yksityistämään, Tuovi Hakulinen katsoo.

Mikäli maakunnat sijoittavat neuvolapalvelut sote-keskuksiin, Hakulinen uskoo väestön tasa-arvon palvelujen saannissa kärsivän.

Minimaalinen osa, arviolta noin puoli prosenttiyksikköä, perheistä ei käytä julkisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Osa heistä saattaa käydä jo nyt yksityisellä puolella vaikkapa lastenlääkärillä, osa taasen ei käy missään.

– Lainsäädännön mukaan äitiys- ja lastenneuvolassa pitää selvittää palveluja käyttämättömien tuen tarve. Jos järjestelmä eriytyy niin, että palveluja järjestää vaikkapa jokin yksityinen sote-keskus, niin palveluja käyttämättömien tuen tarpeen selvittäminen vaikeutuu, Hakulinen huolehtii.

Hakulinen katsoo, että hallituksen nyt kaavailemassa mallissa valinnanvapaudesta voi seurata, että perheiden, joilla on erilaisia ongelmia, mahdollisuus sukkuloida palveluissa helpottuu. Perheissä saatetaan pelätä vaikkapa mahdollisia lastensuojelutoimenpiteitä.

– Perhe voi vuoden välein päättää vaihtaa palvelupaikkaa, jos palvelut siirretään yksityisiin sote-keskuksiin. Silloin tuen tarpeen tunnistaminen hankaloituu huomattavasti. Tämä taas voi syventää eriarvoistumista, kun palvelujen tarjonta pirstaloituu.

Hakulinen ei ole niinkään huolissaan siitä, miten maakuntien sisällä tieto perheiden tilanteista neuvoloissa kulkee. Hänen mukaansa isompi kysymys on, miten se kulkee maakuntien välillä.

Hakulinen muistuttaa myös pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesta LAPE-hankkeesta (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma). Siinä lapsiperheiden palveluja kootaan perhekeskuksiin.

– Jos muut palvelut ovat maakunnan liikelaitoksessa ja neuvolapalvelut sote-keskuksessa, valinnanvapauden piirissä, se rikkoo perhekeskusten toimintaedellytykset. Se tarkoittaa entisestään palveluiden pirstoutumista eli palvelujen integrointi vaikeutuu. Integrointi taas on ollut koko hallitusohjelman ja soten johtavia periaatteita.

Integrointi viittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamiseen kohti asiakaslähtöisempää palvelua.

Hakulinen ei usko, että neuvoloiden sijoittaminen maakuntien liikelaitoksiin johtaisi neuvolaverkoston harvenemiseen.

– Uskon, että maakuntien järjestäessä palvelut, ne pysyisivät lähipalveluna. Toivon kuitenkin, että neuvolapalveluja ei lähdetä yksityistämään.