Kotimaa
2.2.2021 16:42 ・ Päivitetty: 2.2.2021 17:08
THL:n ylilääkäri ei yllättynyt Sputnik-rokotteen tehosta – lupamenettely jo aloitettu Euroopassa
Venäläisen Sputnik-koronarokotteen menestys ei tullut yllätyksenä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekille. Hän kertoo jo ensimmäisen vaiheen vasta-ainetutkimustulosten näyttäneen Sputnikin kohdalla hyvältä. Tänään Lancet-lehti raportoi tehotutkimuksesta, jossa rokotetta oli testattu yli 20 000 ihmisellä ja sen teho kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen oli 91,6 prosenttia.
– Siinä mielessä tulos oli yllätys, että kun katsoo muita adenovirusvektoriteknologiaa käyttäviä koronarokotteita, AstraZenecaa
ja Johnson&Johnsonia, niin teho on niitä selvästi parempi, Nohynek sanoo.
Adenovirusvektoriteknologia poikkeaa uudemmasta RNA-teknologiasta, jota on käytetty muun muassa Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan koronarokotteissa. Nohynekin mukaan adenovirusvektoriteknologiaa on tutkittu laajemmin. Aiemmin sitä hyödynnetty muun muassa influenssa-, HIV-, tuberkuloosi-, ebola- ja rabiesrokotteissa.
– Suomessa sitä on käytetty myös verenkiertoelimistön sairauksien sekä pahanlaatuisen aivosyövän hoitoon tähtäävässä geeniterapiassa, jossa ihmisen elimistöön on viety adenovirusvektorin avulla korjaava geenin pätkä.
Lancetin tutkimuksessa raportoitiin vasta Sputnikin rokotteen ensimmäisen piikin tehosta. Nohynekin mukaan ennen myyntiluvan myöntämistä tarvitaan tehotutkimustietoa myös toisesta annoksesta.
– Annosväli on kolme viikkoa. Sitten lasketaan yleensä vielä viikko ennen kuin ryhdytään katsomaan tautitapauksia.
Tutkimukseen osallistuneiden yli 60-vuotiaiden määrä on Nohynekin mukaan suhteellisen pieni, noin 10 prosenttia.
Lisää aiheesta
”Heidän lääkeviranomaisensa antoi luvan rokotteen laajaan käyttöön jo pienen 1. faasin (vaihe) jälkeen.”
– Ymmärtääkseni he ovat jo aloittaneet EMAn (Euroopan lääkevirasto) ja WHO:n kanssa myyntilupaan tähtäävän rolling review -menettelyn.
Lupamenettelyyn meni Nohynekin mukaan Pfizerilla noin kolme viikkoa, AstraZenecalla tätä pidempään. Suomi hyväksyy koronarokotteita keskitetyn eurooppalaisen järjestelmän kautta, joten Sputnikia voidaan harkita käytettäväksi meillä sen jälkeen kuin Euroopan lääkevirasto on sille esittänyt myyntilupaa ja komissio on luvan myöntänyt.
Venäläistä virologian osaamista Nohynek luonnehtii huipputasoiseksi.
– He ovat kehittäneet myös influenssan torjunnassa käytettävän nenäsumuterokotteen, vaikka amerikkalaiset ottavat siitä mielellään kunnian itselleen. Venäjällä on kovan luokan virologeja.
Kansalaisten luottamusta Sputnik-rokotteeseen on ollut omiaan vähentämään venäläisten lupaviranomaisten lepsu linja. Nohynekin mukaan lääkeviranomaiset luokitellaan maailmalla tiukoiksi ja ei-tiukoiksi.
– Heidän lääkeviranomaisensa antoi luvan rokotteen laajaan käyttöön jo pienen 1. faasin (vaihe) jälkeen. Se oli harmillista. Jos he olisivat malttaneet odottaa näitä tuloksia niin tehon kuin turvallisuuden osalta, myyntilupamenettely olisi mennyt tiukkojen viranomaisten standardien mukaan.
Euroopassa myyntilupaan tarvitaan laadukasta näyttöä rokotteen tulevan käytön kohteena olevissa ihmisryhmissä, joissa rokotteen teho ja turvallisuus on tutkittu tuhansilla ihmisillä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Ulkomaat
2.2.2021 14:22
Tutkija Sputnik-rokotteen tehosta: ”Tämä on hyvä opetus siitä, miten oikea osaaminen sössitään surkealla hallinnolla”
Ulkomaat
2.2.2021 12:42
Lancet: Venäläisen Sputnik-rokotteen teho 91,6 prosenttia – ”Taisteluun koronaa vastaan voidaan nyt lisätä uusi rokote”