– Kun ihmisiä ohjataan varsinaisen sosiaaliturvajärjestelmän kuten työttömyysturvan piiriin, toimeentulotuen rooli vain viimesijaisena etuutena vahvistuu. Iso leikkaus voidaan perustella sillä, että kyseessä todella on viimesijainen etuus. Onko se järkevää? Ei minun mielestäni, Isola sanoo Demokraatille.

Hallitus pyrkii lisäämään toimeentulotuen velvoittavuutta ja aktivoimaan tuensaajia. Tavoitteena on 70 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä.

Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä esitti keskiviikkona julkaistussa loppuraportissaan, että etuuden perusosaa voitaisiin alentaa jopa 50 prosenttia, jos tuen hakija olisi kehotuksesta huolimatta jättänyt hakematta hänelle ensisijaisesti kuuluvaa sosiaalietuutta kuten työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa, työttömyyseläkettä tai opintotukea. Nykylain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enimmillään 40 prosenttia.

Isolan mukaan perusosan alennuksen ylärajan nostaminen 50 prosenttiin tekisi etuudesta liian pienen. Toimeentulotuen perusosan suuruudeksi jäisi alennettuna hieman alle 300 euroa kuukaudessa.

– Minusta on kyseenalaista miten sillä tulee toimeen.

Työryhmä on selvittänyt myös hallitusohjelmassa esitettyä toimeentulotuen epäämistä kokonaan mutta ei pidä sitä järkevänä.

Ennen toimeentulotuen siirtämistä vuonna 2017 Kelan vastuulle, perusosan maksimaalista, 40 prosentin alennusta sovellettiin Isolan mukaan hyvin harvoin.

– Etuus jäi niin pieneksi, että sillä oli vaikeata elää.

TYÖRYHMÄN esitys pyrkii toteuttamaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen edellyttämän 70 miljoonan euron säästöt toimeentulotukeen. Vaikka toimeentulotuki on viimesijainen ja harkinnanvarainen etuus, Isola pitää myönteisenä, että esitys vähentäisi harkinnan roolia. Hän perustelee kantaansa käytäntöjen yhdenmukaistamisella, mikä vähentäisi päätösten kirjavuutta ja lisäisi hakijoiden yhdenvertaisuutta.

– Toki harkinta on Kela-siirtymän myötä vähentynyt mutta nyt rakennettaisiin sellaista mallia, että sitä on vielä vähemmän. Se selkiyttäisi järjestelmää.

Harkinta vähenisi myös etuutta alennettaessa.

– Kun toimeentulotukilainsäädännössä nyt todetaan, että voidaan alentaa, se olisi jatkossa muodossa alennetaan, eli se olisi normi.

ISOLAN mukaan tilanne olisi hankala erityisesti ihmisille, jotka ovat sairaita sellaisella tavalla, jota järjestelmä ei tunnista.

– Heillä voi olla esimerkiksi väsymysoireyhtymä mutta jatkossa heidän täytyy jatkossa ilmoittautua täysipäiväistä työtä hakeviksi ihmisiksi.

Työryhmä esittää poistettavaksi myös toimeentulotuen 150 euron suojaosan.

– Kaikki ylimääräiset tilillepanot katsottaisiin jatkossa toimeentulotuesta vähennettäväksi tuloksi.

– Se aiheuttaa kinkkisiä tilanteita erityisesti perheissä. Eihän se suojaosa ole ollut kauhean kannustava nytkään, mutta sen ansiosta ihmisille on jäänyt vähän rahaa, mikä on tärkeää. En kannata sitä, että kaikki ylimääräinen leikataan pois.

ISOLAN mukaan muutos lisäisi lapsille haitallista perhestressiä, kun esimerkiksi rippi- tai ylioppilaslahjaksi saadut rahat pitäisi käyttää ruokakuluihin.

– Jos lapsi saa lahjarahan, hänen odotetaan käyttävän sen omaan elämiseensä ja se vähennetään toimeentulotuesta. Tällaiset tilanteet lisäävät nuorten painetta, jota pienituloisissa perheissä on jo entuudestaan. Puhutaan perhestressistä, jolla on huonoja vaikutuksia lapsiin, joilla ei vielä toimi stressinsäätelyjärjestelmä eikä heillä ole kykyjä ikänsä vuoksi hallita vaikeita tilanteita.