Politiikka
10.5.2017 15:02 ・ Päivitetty: 10.5.2017 15:02
Trumpin linjasta ei ota vielä erkkikään selvää – Suomella silti mahdollisuus nostaa omaa häntäänsä
Suomen torstaina alkavasta kaksivuotisesta puheenjohtajuudesta Arktisessa neuvostossa ei ole lupa odottaa erityisen helppoa. Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat kiristyneet samalla kun presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää viittaavan kintaalla ilmastonmuutokselle ja sen vastustamiselle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Harri Mikkolan mukaan näissä oloissa voi hyvin olla tyytyväinen siihen, jos Suomen tavoitteet eivät täysin vesity ja yhteistyö neuvostossa jatkuu kokolailla entiseen malliin.
Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle torstaina Alaskan Fairbanksissa pidettävässä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini (ps.).
Yhdysvaltain politiikan mahdollisella linjanmuutoksella on Mikkolan mukaan perustava merkitys Arktiselle neuvostolle, jonka koko idea ja toiminnan suurin painopiste on ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksessa. Samat teemat ovat kärjessä myös Suomen hahmottelemalla puheenjohtajuusagendalla, eikä ihme: ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen on arvioitu olevan pohjoisilla alueilla selvästi voimakkaampaa kuin muualla maapallolla keskimäärin.
Puheenjohtajuus nostaa meidän näkyvyyttämme.
Alaskan kokouksen alla hämmennystä on lisännyt epävarmuus Trumpin lopullisesta linjasta. Presidentti uhosi vaalikampanjansa aika Yhdysvaltain irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Asiaa koskeva neuvottelu kuitenkin peruttiin tällä viikolla aivan viime hetkillä.
– Voin kuvitella, että yhdysvaltalaiset virkamiehet ovat olleet vähän huuli pyöreänä kun laaditaan Arktisen neuvoston ministerikokouksen julkilausumaa, Mikkola sanoo.
Lisää aiheesta
Vaikeuksista huolimatta Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle mahdollisuuden nostaa omaa häntäänsä. Jos ympäristöasioissa ei ole edistymisen mahdollisuuksia, voi niitä kuitenkin löytyä Suomen ohjelmassaan mainitsemista koulutuksesta, meteorologisesta yhteistyöstä ja pohjoisten alueiden viestiyhteyksien parantamisesta.
– Puheenjohtajuus nostaa meidän näkyvyyttämme ja profiilia arktisena maana ja antaa hyvää raamia esitellä arktista osaamista, jolla voi toisaalta tuoda myös taloudellisia mahdollisuuksia.
Neuvoston toimintamahdollisuuksia rajoittaa yksimielisyyden vaatimus päätöksenteossa. Mahdollisten päätösten toimeenpano on myös yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla.
Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan pohjoista jäsenvaltiota, minkä lisäksi alueen alkuperäiskansojen jäsenet osallistuvat neuvoston toimintaan. Tarkkailija-aseman omaavia valtioita on 12 – Euroopan ulkopuolelta muun muassa Kiina ja Intia.
STT–NIILO SIMOJOKI
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.