Työmarkkinat
20.4.2023 08:47 ・ Päivitetty: 20.4.2023 08:47
Tunnistatko ihmiskaupan? – se ei tapahdu pimeässä kellarissa, vaan silmiemme alla
Palkansaajakeskusjärjestö SAK muistuttaa, että nykypäivänä ihmiskauppa voi näyttää hyvinkin arkiselta. Suomessa työperäisen hyväksikäytön räikeimmät tapaukset sijoittuvat usein niille toimialoille, joita SAK:laiset liitot edustavat.
Tämän takia SAK julkaisee kolmen videon kokonaisuuden ihmiskaupan tunnistamisesta erityisesti työelämässä.
– Suomessa havaitaan vuosittain yhä enemmän ihmiskauppatapauksia. Erityisesti ihmiskauppaan viittaavia olosuhteita on havaittu ravintola- ja siivousalalla. Myös työskentely kasvihuoneilla, kauneudenhoitoalalla sekä autopesuloissa on sisältänyt riskejä ulkomaalaistaustaisille työntekijöille, kertoo tiedotteessa ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Koulutusvideot on tehty yhteistyössä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Uusi koulutusmateriaali on osa SAK:n Työelämän pelisäännöt -palvelua, joka on keskittynyt nuorten ja maahan muuttaneiden työelämätaitojen tukemiseen. Palvelu pyrkii myös ennaltaehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä.
– Uhri voi vaikuttaa toimivan itsenäisesti, mutta todellisuudessa hänet on saatu toimimaan hyväksikäyttäjän haluamalla tavalla uhkailemalla häntä tai hänen läheisiään, kiristämällä, huijaamalla tai käyttämällä hyväksi uhrin turvatonta tilaa tai sitä, että hän on riippuvainen hyväksikäyttäjästään, Tafari taustoittaa ihmiskaupan uhriksi joutuneen asemaa.
SAK:N johtaja Heli Puura pitää tärkeänä, että ymmärrys ihmiskaupasta ei perustu mielikuviin, vaan tietoon.
– Vain sillä tavalla hyväksikäyttötapaukset voidaan tunnistaa, uhrit saavat oikeutta ja epärehelliset työnantajat joutuvat vastuuseen.
Videoissa annetaan käytännön esimerkkejä ja apua ihmiskaupan tunnistamiseen sekä siihen puuttumiseen. Sisällön tarkoitus on auttaa erityisesti SAK:laisessa kentässä olevia luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja liittojen työntekijöitä kysymään oikeita kysymyksiä ja tunnistamaan hyväksikäytön merkkejä.
SAK huomauttaa, että Suomessa työperäistä hyväksikäyttöä kokeneilla voi myös olla pelkoja suomalaista työelämää ja sen toimijoita kohtaan. Tämän vuoksi uhri ei välttämättä uskalla lähteä hakemaan apua eikä hän usein myöskään edes tunne omia oikeuksia suomalaisessa työelämässä.
– Monen maahan muuttaneen on vaikeaa uskoa, että he ovat saman työlainsäädännön ja oikeuksien piirissä kuin Suomessa syntyneet.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.