Lausuma on Tuomiojan sanoin kiteytys siitä, millä tavalla SDP:ssä nähdään maailmaa ja mitkä ovat keskeiset demareiden vastaukset siihen, miten haasteita on käsiteltävä.

Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista.

– Tämä painotus ei voi olla varautuminen vaan sen pitää olla vaikuttaminen. Tämä on sellainen tietynlainen perusero, joka on meidän ja hallituksen välillä, Tuomioja luonnehtii julkilausuman kirjausta.

Kasvavan ja jakamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla, vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä poliittisella, taloudellisella ja kulttuuriyhteistyöllä.

Muun muassa valtioneuvoston turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä käytiin keskustelua siitä, kuka vastaa Euroopassa lisääntyneistä turvallisuuspoliittisista jännitteissä. Kyse on ennen muuta siitä, kuinka paljon pistetään painoa Venäjän toimille ja mikä on muiden rooli.

– Täytyy tietysti nähdä, että meillä on näitä epävakautta luovia toimijoita useita. Kyllä Venäjä ja Venäjän toiminta lausumassa Krimin osalta on mainittu ja pitää mainita, mutta sitten on myös tosiasia nyt, että Yhdysvaltain toimethan ovat muuttuneet hyvinkin arvaamattomiksi, Erkki Tuomioja toteaa.

Onko tällä hetkellä niin, että Yhdysvallat alkaa olemaan suurin epävarmuuden aiheuttaja?

– Enemmän sikäli, että tavallaan Putinin Venäjän toimet ovat kohtuullisen ennustettavia ja ymmärrettäviä, eivät hyväksyttäviä, mutta Trumpia on vaikeampi selittää, ymmärtää ja ennustaa.

Eli tuoko Trump epävarmuutta enemmän kuin Putin tällä hetkellä?

– Tässä suhteessa kyllä.

Erkki Tuomiojan mukaan näyttää siltä, että Trump ei ole yrittänytkään muuttaa personaastaan lähtevää pitkäaikaista käyttäytymismallia.

– Vielä ainakaan, jos kykenee.

Tuomioja luonnehtii Trumpin toimintaa ja America First -ajattelua unilateralismiksi. Se on siis yksipuolista päättämistä, joka irtaantuu monenkeskisestä yhteisöstä ja erilaisista kansainvälisistä sopimuksista sillä ajatuksella, että siitä koituisi amerikkalaisille etuja.

Tuomioja toteaa, että tämän toiminnan aikatähtäys on hyvin lyhyt. Käytännössä jokin yksittäinen tehdas voi pysyä USA:ssa eikä siirtyä Meksikoon.

– Kun ruvetaan katsomaan vähänkin pidemmällä aikavälillä jo tämän vaalikauden aikana, kustannukset tulevat olemaan amerikkalaisillekin erittäin suuret ja negativiiset.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ei tunne henkilökohtaisesti USA:n tämänhetkistä ulkoministeriä Rex Tillersonia eikä puolustusministeriä James Mattisia.

Tuomioja kertoo keskustelleensa Tillersonista noin viikko sitten tapaamansa Norjan ulkoministerin Børge Brenden kanssa.

– Hän entisenä Statoilin hallituksen jäsenenä tunsi Tillersonin öljyteollisuuden johtajana ja sanoi, että pitää häntä kyllä hyvin tasapainoisena ja järkevänä.

SDP:n julkilausumassa otetaan kantaa myös median rooliin.

Valmiuksista ja varautumisesta huolehtiminen ei tarkoita, että Suomi olisi varustautumassa sotaan. Sodankäyntiä arkipäiväistävä kielenkäyttö tiedotusvälineissä ja poliittisissa puheissa on sekä perusteetonta että vaarallista samoin kuin reserviläisten maanpuolustustahdon kyseenalaistaminen.  

Haluatko jotenkin suitsia tiedotusvälineitä?

– Ei vaan, että siellä mietittäisiin myöskin itse ja jokainen lukija miettisi, miksi tällaista harjoitetaan. Onko siinä jokin tarkoitus. Vastaako se todellisuutta vai onko se valikoivaa ja ylipäätänsä tällainen pelkokuvien luominen.

Tuomiojan mielestä mediasta voi tulla kuva, että oltaisiin milloin tahansa Venäjän arvaamamattoman hyökkäyksen kohteena.

– Siihen ei ole mitään perusteita. Vaikka meihin ei mitään meistä riippuvaa uhkaa kohdistukaan, niin on tietysti varauduttava myöskin pahempiin vaihtoehtoihin, mutta ei niin että tämä olisi se politiikan perusta, että tällainen on tulossa.

Julkilausuma sanoo niin ikään sanasen nationalismista ja populismista.

Nationalististen ja muukalaisvihamielisten voimien nousu Euroopassa uhkaa Euroopan yhdentymisen saavutuksia, sen demokraattista arvopohjaa ja pahimmassa tapauksessa koko unionin olemassaoloa.  Unionin tulee toimia vastavoimana ja korjaajana niille ongelmille, joista populistit kannatustaan ammentavat.

Millainen kolaus olisi EU:lle, jos äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen voittaisi Ranskan presidentinvaalit?

– No hänhän on puhunut Frexitistä. Se on ensimmäinen asia.

Frexit tarkoittaisi Ranskan eroa EU:sta (vrt. Britannian Brexit).

Olisiko Ranskan ero EU:sta ja samalla Saksa–Ranska akselin loppuminen EU:n loppu?

– Kyllä se voisi olla sitä varsin pitkälle, en nyt tietysti tällä hetkellä usko, että Le Pen voittaisi, mutta enhän minä tietysti uskonut, että Trumpkaan voittaisi. Trumpin pohja kuitenkin on republikaanipuolueen ehdokkuus ja republikaaneilla on noin puolet äänestäjäkunnasta, kun taas Le Penin peruskannatus on 25 %.

YK:iin kohdistuu kasvavia odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää kaikkien maiden tukea pääsihteerille ja YK:n peruskirjan periaatteiden toteuttamiselle. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman YK-järjestelmän vahvaa toimintakykyä.

Kysyttäessä, onko YK heikkouden tilassa, Erkki Tuomioja muistuttaa, että sen toimintakyky riippuu jäsenvaltioista ja turvallisuusneuvostosta.

– Minusta Ban Ki-moonkin on eräällä tavoin mainettaan parempi, hän loppua kohden sanoisinko paransi juoksuaan. Ensimmäinen kausi oli hyvin varovaista. António Guterresiin kohdistuu kyllä suuria odotuksia, Tuomioja toteaa YK:n edellisestä ja uudesta pääsihteeristä.

Artikkelin kursiivilla kirjoitetut osat ovat otteita SDP:n Lahden puoluekokouksessa hyväksytystä kansainvälisestä julkilausumasta, jonka voi lukea kokonaan tästä linkistä.