Talous
9.12.2022 07:04 ・ Päivitetty: 9.12.2022 07:04
Tuore ennuste: Suomen talouskasvu on ensi vuonna pyöreä nolla – ”Edessä on luultavasti lyhyt ja ei kovin syvä kuoppa”
Ensi vuoden näkymät ovat vaikeat: Suomen talouden kehitys jatkuu heikkona ja Euroopalla on edessään lyhyt taantuma. Suomen talouskasvu painuu ennusteen mukaan pyöreään nollaan vuonna 2023.
Näin arvioidaan tuoreessa ajatus- ja tutkimusyksikkö Akava Worksin talousennusteessa. Sen mukaan talouden loiva alamäki on jatkunut vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2022 jää 1,9 prosenttiin.
– Edessä on luultavasti lyhyt ja ei kovin syvä kuoppa, josta kyllä selvitään. Uuden nousun aika koittaa, kun kasvua hillitsevät epävarmuudet ja vaikkapa sähkön tarjonnan ongelmat kaikkoavat, Akava Works arvioi tiedotteessa.
Sen mukaan valitettavasti nykyisessä tilanteessa kukaan ei pysty ennustamaan luotettavasti energian hintaa, jolla on mahdollisesti suuri vaikutus muihin hintoihin ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin. Akava Works kehottaa seuraamaan tarkasti yritysmaailman odotuksia.
– Vuonna 2023 maailmantalouden näkymiä vaimentavat kohonneet elinkustannukset, korkojen nousu sekä energian hinnan ja saatavuuden epävarmuus. Eurooppa ajautuu todennäköisesti lyhyeen taantumaan, mikä heikentää vientimme lähiajan kysyntänäkymiä. Suomen taloudessa jatkuu heikko jakso vuoden 2023 alkupuoliskolla. Vuoden 2023 talouskasvuksi arvioimme nolla prosenttia, korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen toteaa tiedotteessa.
Hän pitää käsityksiä talouden näkymistä varsin kaksijakoisina. Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien luottamus on viime aikoina sukeltanut matalimmalle tasolleen vuodesta 1995 alkaneen mittaushistorian aikana.
– Kuluttajilla on varsin synkkä käsitys talouden näkymistä ja heidän tulevaisuudenuskonsa on heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten luottamus on heikentynyt paljon vähemmän kuin kuluttajien, Sorjonen kuvaa tilannetta.
KOTITALOUKSIEN ostovoima on heikentynyt jyrkästi Voimakas inflaatio on kääntänyt kuluttajien reaaliansiot laskuun. Kotitalouksien, palkansaajien ja eläkeläisten tilanne on synkentynyt. Keskimääräistä palkkojen nousua mittaava ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,7 prosenttia vuoden takaa, mutta kuluttajahinnat paljon enemmän (7,8 prosenttia).
– Yksittäisen kotitalouden ostovoima on heikentynyt todella rajusti, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa rajoittaa kulutusmahdollisuuksia. Kuluttajat välttävät isompien hankintojen tekemistä ja kestokulutustavaroiden hankinnat vähentyivät selvästi alkuvuotena. Uusien asuntolainojen nostot vähenivät syksyllä jyrkästi, Sorjonen kertoo.
Kuluttajahintojen nousu hidastuu Talousennusteen mukaan kuluttajahinnat nousevat Suomessa 7 prosenttia vuonna 2022 ja 4,5 prosenttia vuonna 2023. Ennusteen mukaan laaja-alainen hintojen nousu hidastuu vuoden 2023 loppua kohti. Liikenteen polttoaineiden hintojen oletetaan vakautuvan karkeasti nykyiselle tasolleen. Asumisen hintaa nostavat sähkön kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu, joka näkyy kuluttajahintaindeksissä vasta osittain.
TYÖTTÖMYYSASTE on kohonnut hieman keväästä lähtien, mutta työllisyysaste on pysynyt 74 prosentin tuntumassa. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon, vaikka niiden määrä on vähentynyt kesän jälkeen. Työllisiä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
– Työllisyyden paraneminen on keskeinen syy siihen, että koko talouden yhteenlaskettu palkkasumma on kasvanut jo toista vuotta yli kuuden prosentin vauhtia. Ripeästä noususta huolimatta se on edellisen puolen vuoden ajan hävinnyt kilpajuoksun hintojen nousua vastaan.Reaalisesti talouden palkkasumma on supistunut, Sorjonen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.