Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuore tutkimus osoittaa ristiriidan: Pienituloisuus kasvaa, vaikka työllisyys kohenee

Sosiaaliturvaan ja verotukseen hallituskaudella tehdyt muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja vahvistaneet hieman työllisyyttä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore tutkimus.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Oletuksista ja mittareista riippuen hallituskauden päätökset ovat joko hieman lisänneet tuloeroja tai olleet jokseenkin neutraaleja, kerrotaan tiedotteessa.

Tuloeroja ovat kasvattaneet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Muutokset ovat lisänneet tuloeroja 0,2–0,3 prosenttiyksikköä ja pienituloisuusastetta 0,6 prosenttiyksikköä.

Pienituloisuusasteella tarkoitetaan niiden ihmisten osuutta, jotka ansaitsevat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2016 raja yhden henkilön taloudelle oli 1 200 euroa kuussa verojen jälkeen.

Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat tutkimuksen perusteella samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia. Tuloveroa on kevennetty, ja sosiaaliturvaan tehty indeksijäädytyksiä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa on lyhennetty ja varhaiskasvatusmaksuja alennettu.

Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvavat tutkimuksen mukaan arviolta enää vain vähän tai eivät lainkaan. Pienituloisuusaste kuitenkin kasvaa noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä, vaikka työllisyysvaikutuksetkin otetaan huomioon.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoittaa blogissaan, että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on hänen mukaansa tässä keskeinen rooli.

Lisää aiheesta

Tutkimus on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin kehysriihen tausta-aineistoksi arvio hallituskaudella harjoitetun politiikan tulonjakovaikutuksista ja toisessa vaiheessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla työllistymisen kautta tulevia vaikutuksia voitaisiin arvioida entistä täsmällisemmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE