Roos sanoo STT:lle, että Majanen esitti Helsingin Sanomien viimeviikkoisessa haastattelussa tekoälymahdollisuuksista useita kyseenalaisia väitteitä.

Haastattelussa kansliapäällikkö visioi, miten Suomen julkinen sektori sote- ja muine palveluineen muutetaan toimimaan tekoälypohjaisesti vuoteen 2031 mennessä.

Yksi ongelmallinen väite koskee Roosin mukaan tekoälyuudistuksen julkiselle sektorille laskettuja tuottavuusodotuksia. Valtiovarainministeriön mukaan tuottavuus kasvaisi muutoksen seurauksena ainakin 20 prosenttia.

TUTKIMUSTEN mukaan käyttöönotolla on tyypillisesti saatu lisättyä tuottavuutta vain joitain prosentteja. Suurin osa näistä tutkimuksista on tehty yksityisellä sektorilla, mutta Roos ei näe, mikseivät luvut pääpiirteissään pätisi myös julkisella sektorilla.

Ministeriö aikoo julkaista syksyllä virkamies­puheen­vuorossaan kolme eri skenaariota tekoälyn mahdollisista vaikutuksista.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää tästä huolimatta tavoitetta lehden haastattelussa realistisena.

KANSLIAPÄÄLLIKKÖ sanoi haastattelussa näkemyksenään, ettei Suomella ole muita vaihtoehtoja kuin ottaa tekoäly käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti.

Tätä ehdottomuutta Teemu Roos ihmettelee.

- Olen tottunut kuulemaan politiikoilta tätä, ettei vaihtoehtoja ole, mutta se että ihan virkahenkilö sanoo näin, on mielestäni kummallista.

- Aina on vaihtoehtoja, ja näistä asioista pitäisi voida aina myös keskustella, Roos lisää.

Ongelmana on myös se, ettei Majasen esittämä ratkaisu julkisen sektorin tekoälyuudistuksesta olisi tällä hetkellä Roosin mukaan edes teknisesti mahdollinen.

Majanen visioi HS:lle, että julkiselle sektorille hankittaisiin yhteinen tekoälyalusta, jossa suomalaiseen pilvipalveluun laitetaan aina kulloinkin markkinoiden paras tekoäly.

Roos sanoo, ettei tällaisia ratkaisuja noin vain saada suomalaiseen haltuun.

- Ne mallit ovat tavallaan näiden yritysten kilpailuetuja ja liikesalaisuus, minkä vuoksi niitä ei voi laittaa suomalaisten käsissä olevaan palveluun, koska silloin se malli olisi meidän tarkasteltavissamme ja nähtävissämme.

Yhdysvaltalaiset hallitsevat tekoäly-yritykset pitäisi siis ensin suostutella toimimaan suomalaisessa pilvipalvelussa, mikä ei olisi kovin helppoa.

Yksi vaihtoehto voisi Roosin mukaan olla Microsoft, joka on tarjonnut OpenAI:n malleja sopimuksella, jossa data ei menisi Yhdysvaltoihin vaan pysyisi Euroopassa.

- Kyseessä on kuitenkin amerikkalainen yhtiö, joten tietoturvasyistä sekään takuu ei sitten välttämättä kaikissa tilanteissa riitä, Roos toteaa.

TEKOÄLYMALLIEN kilpailuttaminen on tällä hetkellä hankalaa. Tehokkaimpia malleja tarjoavat yritykset myyvät tuotettaan usein reilusti tappiolla.

Näistä valtaosan tarjoavat tällä hetkellä yhdysvaltalaisyritykset, kuten OpenAI tai Anthropic.

- Vaikka tekisimme jotain avoimempia tai julkisesti rahoitettuja tekoälymalleja tai esimerkiksi eurooppalaisia malleja, näiden amerikkalaisten yritysten strategia tällä hetkellä on se, että ne eivät halua päästää kilpailijoitaan etenemään, Roos sanoo.

Euroopan näkökulmasta ongelmana onkin, etteivät täkäläisetyritykset ole tällä hetkellä vahvoilla tekoälykilpailussa. Tämän vuoksi Eurooppa on paljon haavoittuvaisempi ulkomaisille riippuvuuksille tekoälyn käyttöönotossa.

- Jos tämä etumatka saataisiin kurottua, sitten olisi vähintäänkin eurooppalainen malli, josta kenties olla riippuvaisia, vaikka eihän tämäkään olisi se kaikkein ideaalein tilanne, Roos sanoo.

MAJANEN VASTASI STT:lle maanantaina tekstiviestitse, että pilvipalveluun sijoitettavat tekoälymallit voisivat hyvinkin olla myös eurooppalaisia, pohjoismaisia tai jopa kotimaisia.

- Olisi erittäin tärkeää, että Euroopassa päästäisiin tekoälyn kaikissa kerroksissa eteenpäin, hän viestitti.

Teemu Roosin mielestä voisi olla hyvä, jos julkisella sektorillakin osa sovelluksista voisi perustua parhaiden suurien tekoälymallien sijasta pienempiin tai keskisuuriin malleihin.

- Sitten olisi jo tosi paljon vaihtoehtoja, jotka ovat ihan avoimesti saatavilla, ja niitä voisi tietoturvallisesti pyörittää vaikka omalla tietokoneella.

Teksti: STT /Aliisa Uusitalo