Kotimaa

Tutkija moskeijahankkeesta: Persianlahdelta ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainin islamilainen yhteisö -hyväntekeväisyysjärjestöstä (vas.) ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari Helsinkiin suunnitellun palvelu-, dialogi- ja moskeijahankkeen eli Oasis-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainin islamilainen yhteisö -hyväntekeväisyysjärjestöstä (vas.) ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari Helsinkiin suunnitellun palvelu-, dialogi- ja moskeijahankkeen eli Oasis-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainin islamilainen yhteisö -hyväntekeväisyysjärjestöstä (vas.) ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari Helsinkiin suunnitellun palvelu-, dialogi- ja moskeijahankkeen eli Oasis-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Persianlahden maista ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Lähi-idästä Suomeen suuntautuva rahoitus on ollut esillä Helsingin moskeijahankkeen yhteydessä, sillä hankkeen ohjausryhmä on järjestellyt mahdollista rahoitusta Bahrainin kanssa.

Tarkkaa suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi ei vielä ole, mutta ohjausryhmän tarkoituksena on kerätä hankkeen rahoitus suurelta osin ulkomailta.

Alaranta näkee ulkomaisen rahoituksen ongelmallisena. Hän sanoo, että vaikka rahoituksen takana ei olisi suoraan yksittäisiä valtioita, ne ovat yleensä kuitenkin vaikuttamassa rahaa antavien toimijoiden takana.

– On vakavan pohdinnan paikka, millä ehdoin rahoitusta otetaan vastaan, Alaranta sanoo.
Vastaavaa keskustelua moskeijoiden ulkopuolisesta rahoituksesta on käyty esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.

Bahrainin tapauksessa kannattaa ottaa huomioon myös se, että maalla on läheiset suhteet naapuriinsa Saudi-Arabiaan, joka puolestaan on merkittävä vallankäyttäjä alueella.

Lisäksi mietityttää, mistä moskeijan imaamit tulisivat.

Alarannan mukaan parasta olisi, jos muslimiyhteisöt pystyisivät paikallisesti rahoittamaan toimintansa. Rahoituksen lisäksi toiseksi ongelmalliseksi kysymykseksi hän nostaa, mistä moskeijan imaamit tulisivat ja millaisia heidän opetuksensa olisivat.

Moskeijahankkeen ohjausryhmään kuuluvan Suomen muslimiliiton puheenjohtajan Pia Jardin mukaan moskeija ja monitoimikeskus olisivat avoimia kaikille uskontokunnasta riippumatta.

Perjantaina Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala kertoi ehdottavansa, että kaupunki varaa Sörnäisistä alueen jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten.

Kyseessä ei ole vielä toteutukseen tähtäävä tontinvaraus, vaan jatkoselvitykset mahdollistava määräaikainen suunnitteluvaraus.

Helsingin asettamana ehtona on esimerkiksi perusteellinen selvitys hankkeen rahoituksesta ja sen riippumattomuudesta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat