Rokotteita siis mahdollisesti hankittaisiin Suomeen irrallaan EU:n yhteisistä hankinnoista, mutta kuitenkin Euroopan lääkeviraston EMAn linjauksia noudattaen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Sputnik-hankinnat voi nähdä eräänlaisena käänteisenä näpäytyksenä Venäjälle.

– Kun Sputnik-oli kehitteillä, korkealta taholta Venäjällä tuli väitteitä, että EU:ssa kampanjoidaan Sputnikia vastaan. Tämä olisi hyvä tapa korostaa sitä, että EU:ssa pandemian torjunnalla tai kansanterveydellä ei politikoida, Lassila sanoo.

– Venäjän väite, että kaikki politisoidaan, ei pidä paikkaansa.

– Heille pitäisi kertoa, että olette itse sössineet hyvän käyntikorttinne propagandistisella rokotediplomatialla.

Venäjä kiirehti muun muassa presidentti Vladimir Putinin johdolla juhlistamaan viime kesänä saavustustaan maailman ensimmäisenä koronarokotteen keksijänä, vaikka tutkimukset Sputnikilla olivat vielä pahasti kesken.

Suomeen tapaa käynnistellä neuvotteluja ohi EU:n yhteisten hankintojen Lassila pitää ihan järkevänä. Sooloilusta olisi hänen mukaansa kyse vasta sitten, jos Suomi hankkisi Sputnikia vastoin EMAn suositusta.

Jos venäläistä rokotetta ei EU:n puolelta pidä Lassilan mukaan politisoida, Venäjällä se on politisoitu.

– Ukrainan tilanne ja Navalnyi kietoutuvat mukaan vääjäämättä.

Voidaanko mahdollinen hankinta nähdä Suomessa esimerkiksi keinona edistää pyrkimystä isännöidä Venäjän ja Yhdysvaltain huippukokouksen toteutumista?

– Voi olla, että meillä on yksittäisiä poliittisia toimijoita, jotka ajattelevat, että näin pitäisi toimia. En näe, että me tosiasiallisesti tekisimme näin. En usko, että Suomi ottaisi Sputnikia joka tapauksessa, jos EU ei sitä hyväksy.

– Ilman muuta voi nähdä, että tämä palvelee muitakin poliittisia päämääriä.

Venäjän rokotediplomatia on Lassilan mukaan erilaista kuin Kiinan. Venäjä ei kiristä maita rokotteellaan sen mukaan ovatko maat olleet Venäjä-kriittisiä. EU:lla on pakotteita suhteessa Venäjään, siitä huolimatta rokotetta myydään.