Trump varoitteli sunnuntaina Financial Timesille antamassaan haastattelussa, että sotilasliitto Naton tulevaisuus on ”todella paha”, elleivät Yhdysvaltain liittolaiset auta Yhdysvaltoja tärkeän kuljetusreitin avaamisessa.

Professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta pitää todella epätodennäköisenä, että Nato-maat myöntyisivät Trumpin vaatimukseen. Hänen mukaansa todennäköisin vaihtoehto on, että pyyntöön vastataan kieltävästi.

- Nato-maiden pitää sanoa kohteliaasti ei. Se ei ole koskaan helppoa, koska pitäisi onnistua väistämään tilanne niin, että Trump ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin Nato-maita vastaan, Aunesluoma sanoo.

- Yhdysvaltojen hyökkäyssodalla Iraniin ei ole kansainvälistä mandaattia, mutta Euroopan unionin maat ja Nato-liittolaiset ovat olleet todella varovaisia Yhdysvaltojen toimien tuomitsemisessa, Särkkä sanoo.

Särkän mukaan eurooppalaiset johtajat ovatkin nyt vaikeassa tilanteessa, sillä heidän on pohdittava, miten tasapainoilla kansainvälisen oikeuden ja normiston sekä nykyisten turvallisuuspoliittisten realiteettien välillä.

Hänen arvionsa mukaan johtajien on pyrittävä säilyttämään toimivat suhteet Yhdysvaltoihin, mutta samalla vältettävä ajautumista osapuoleksi konfliktiin, josta voi muodostua pitkäkestoinen.

TUTKIJOIDEN mukaan kaikesta päätellen Yhdysvaltain sotatoimet Iranissa eivät ole edenneet Trumpin odotusten mukaisesti. Viime viikolla pitämässään puheessa Trump ehti jo väittää, että Yhdysvallat olisi voittanut sodan.

- Operaatio (Iranissa) ei ole mennyt suunnitellusti, sotatoimet ovat kestäneet ja osoittautuneet vaikeammiksi. Kyllähän tämä kertoo siitä, että Yhdysvallat on vähän hätää kärsimässä ja nyt tarvitaan apua muilta liittolaisilta, Särkkä sanoo.

Trump kohdisti FT:n haastattelussa painetta Nato-maiden lisäksi myös Kiinaan, jonka tulisi hänen mielestään niin ikään auttaa Yhdysvaltoja Hormuzinsalmen avaamisessa.

Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin käynnistynyt Lähi-idän sota on lähes pysäyttänyt öljytankkereiden kulun Hormuzinsalmen läpi ja singauttanut öljyn ja maakaasun hinnan nousuun.

Aunesluoman mukaan Hormuzinsalmi saattaa olla pitkäänkin kiinni. Normaalioloissa salmen kautta kulkee noin viidesosa maailman öljystä.

- Mitään näkymää ei ole siitä, että tämä olisi ratkeamassa. Yhdysvallat ei ainakaan nykyisillä konsteilla voimaa käyttämällä asiaa saa ratkaistua. On kaksi vaihtoehtoa, pyrkiä rauhaan tai tuoda sinne lisää sotilasvoimaa, käytännössä maajoukkoja, Aunesluoma sanoo.

AUNESLUOMAN mukaan riski sodan eskaloitumisesta antaa Euroopalle entistä enemmän syitä pysytellä mahdollisimman etäällä niistä velvoitteista, joita Trump pyrkii nyt liittolaisilleen sysäämään. Hän huomauttaa, että Euroopassa ei ole lainkaan selvää käsitystä siitä, kuinka pitkäksi aikaa tai millaiseen operaatioon Trump tosiasiassa odottaisi liittolaisten sitoutuvan.

- Hän (Trump) käyttää Natoa välikappaleena omien pyrkimystensä saavuttamisessa. Sinänsä siinä ei ole mitään uutta.

Aunesluoma ei näe, että vaatimusta auttamisesta olisi osoitettu Suomelle sen enempää kuin muillekaan pienemmille Nato-maille.

Kun Trumpilta kysyttiin, millaista konkreettista apua Yhdysvallat tarvitsee, Trump kertoi FT:lle haluavansa miinanraivaajia sekä ihmisiä, jotka hoitelevat pois ”pahoja toimijoita” Iranin rannikolla.

Trump antoi ymmärtää, että operaation riskit Nato-liittolaisille olisivat hyvin pieniä, koska Yhdysvallat on Trumpin mukaan tuhonnut Iranin sotilaallista kykyä niin merkittävästi.

SÄRKKÄ kuvailee tällaisen Nato-operaation riskejä päinvastoin suuriksi.

- Varmasti suurin uhka olisi se, että ohjuksia tai drooneja iskisi kalustoon ja joukkoihin, joilla salmea pidettäisiin auki. Maantieteellisesti paikka on kapea, eli alukset joutuisivat partioimaan alueella suhteellisen tiiviisti.

Varsinaiseksi Nato-kysymykseksi myöskään Särkkä ei odota Trumpin ehdotuksen nousevan. Hän arvioi todennäköisemmäksi, että ohjusiskujen lisääntyessä lähellä Irania sijaitseva Nato-maa Turkki saattaisi pyytää liiton 4. artiklan mukaista kiireellistä turvallisuuskonsultaatiota.