Tutkija vastaa: Näin Eurooppaan palaavien jihadistien kanssa on toimittava

Kuva: Lehtikuva

Geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh pohtii blogikirjoituksessaan, mitä tehdä Eurooppaan palaaville jihadisteille.

Salehzadeh huomauttaa, että tällä hetkellä on vaikea tietää, ketkä ovat osallistuneet taisteluihin.

”Moni esimerkiksi matkustaa Syyriaan ja Irakiin ”humanitäärisiin syihin” vedoten, ja eurooppalaisten viranomaisten on äärimmäisen vaikeaa saada selville, ovatko kyseiset henkilöt olleet mukana taisteluissa vai ei.”

Salehzadeh sanoo, että että jihad-taistelijat ovat erittäin vaarallisia palattuaan Eurooppaan. Hänen mukaansa viranomaisten olisikin nyt tehostettava toimintaansa, jotta kaikki joita epäillään osallistumisesta tai avunannosta islamilaiseen sotaan, saadaan valvonnan piiriin ja oikeuden eteen.

”Viranomaisten tulee myös suhtautua nykyistä skeptisemmin niihin yksityishenkilöihin ja mikroryhmittymiin, jotka matkustelevat Irakiin ja Syyriaan ”avustustarkoituksessa”.”

Tutkija vertaa tilannetta ”villiin länteen”.

”Alue on täysin konfliktin runtelema, siksi on mahdotonta tietää mitä ”avustustyötä” tekevä yksityishenkilö oikeasti puuhailee.”

Hän sanoo mielipiteenään, että Somaliasta, Libyasta, Irakista ja Syyriasta Eurooppaan palaavia nuoria ei kuulu tukea tai ohjata takaisin yhteiskuntaan, vaan asettaa erittäin tiiviiseen viranomaisvalvontaan.

”Heidän ei tulisi saada liikkua vapaalla jalalla tai viestitellä vapaasti ennen kuin voidaan todeta, että he eivät ole osallistuneet alueella sotilaalliseen toimintaan tai sen tukemiseen.”

Keskustelua aiheesta

HS:n päätoimittaja Päivi Anttikoski irtisanoutui

Kuva: Kari Hulkko
Sanomatalossa Helsingissä tapahtuu. Yksi päätoimittajista irtisanoutui.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski on irtisanoutunut. Hän on ollut yksi lehden kolmesta päätoimittajasta syksystä 2014. Anttikoski vastasi Helsingin Sanomien journalistisista digitaalisista sisällöistä.

Näillä näkymin päätoimittajan tehtävään ei haeta suoraan seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan sisäisin järjestelyin, tiedottaa Sanoma.
Anttikoski sanoo tiedotteessa pohtineensa työelämän muutosta jo jonkin aikaa.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, ettei Anttikosken lähtöön liity millään tavalla dramatiikkaa.

– Päivi on saanut hienosti vauhtia HS:n digitaaliseen kehitykseen. Digitaalisten tilausten määrä kasvaa nyt vauhdilla. Päivi lähtee tilanteessa, jossa Hesarilla menee oikein hyvin, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa HS:ssa jatketaan kahdella päätoimittajalla eikä lehdessä ole tällä hetkellä suunnitelmia laittaa Anttikosken paikkaa hakuun.

Niemen lisäksi päätoimittajana jatkaa Antero Mukka.

Eurobarometri: Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa euroa

Kuva: Arja Jokiaho

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteistä valuuttaa euroa, ilmenee Eurobarometri-kyselyn Suomea koskevasta raportista.

Raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta myönteisiä käytännön asioita, kuten yhteistä rahaa sekä vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella.

EU:n suurimpia ongelmia ovat suomalaisten mielestä maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ja julkisen talouden tila.

Keskustelua aiheesta

99 % HUS:n lääkäreistä otti influenssarokotteen

HUS:n erikoissairaanhoidossa on tehty kuusi vuotta pioneerityötä koko Suomessa henkilöstön influenssarokottamisen puolesta. Tavoitteena on ollut estää potilaiden influenssatartunnat rokottamalla henkilökunta kattavasti.

Myös potilaiden ja lähiomaisten rokottamista tehostettiin järjestämällä joukkorokotuspisteitä sairaaloiden aulatiloihin.

HUS on EU-maiden kärkikastia 92 %:n työssä olevan henkilöstön rokotuskattavuudellaan. Rokotteen sai yhteensä 17 900 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on 2 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Ammattiryhmistä rokotuskattavuus oli lääkäreillä 99 prosenttia ja hoitohenkilökunnalla 96 prosenttia.

Lukuisissa yksiköissä lähes koko henkilöstö suojasi itsensä ja potilaansa ottamalla rokotteen.Influenssarokotusten

Kuluvalla influenssakaudella panostettiin entistä laajemmin potilaiden ja lähiomaisten rokottamiseen.
HUS-sairaanhoitoalueilla perustettiin marraskuun ajaksi sairaaloiden aulatiloihin potilaiden ja lähiomaisten matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä, joiden toiminta sai runsaasti kiitosta.

HUS on myös suosittanut influenssakauden aikana sairaalaan tutkimukseen tai hoitoon tuleville potilaille rokotuksen ottamista jo etukäteen terveyskeskuksessa. Tämän lisäksi henkilökunta rokottaa potilaita osastoilla ja poliklinikoilla.

HUS-sairaaloissa on tänä talvena rokotettu jo liki 6 600 potilasta tai heidän lähiomaistaan, joka on 4 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Keskustelua aiheesta

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

SK: Valtakunnansyyttäjä sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen – lehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta veljen yhtiöltä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Matti Nissinen.

Suomen Kuvalehden mukaan syyttäjänvirastot ostivat koulutusta valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen veljen yhtiöltä. Myös Nissinen kävi itse koulutuksen läpi vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjä.

Matti Nissinen sanoo lehdelle esittäneensä itse mahdollisuutta veljensä yhtiön tarjoamaan johtamisvalmennukseen. Hän sanoo tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen.

– Oikeudellisesti katsottuna tilanne on ongelmallinen ja virhearviointi minulta, Matti Nissinen kommentoi SK:lle.

Valtakunnan syyttäjän mukaan on hyvä, että asia nousee esiin.

– Se pakottaa miettimään omia menettelytapojaan. En kuitenkaan tunnustaudu veljeni yhtiön myyntimieheksi, vaan osaamisten kehittäjäksi, ja Deep Leadin (veljen yhtiö, toim. huom) tuote on myynyt itseään.

Deep Lead perustuu Vesa Nissisen kehittämään metodiin syväjohtamisesta.