Taustalla on Venäjän näkemys, että sen Ukrainassa käymä sota on laajempi konflikti Venäjän ja lännen välillä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo, että Venäjä pyrkii konkreettisesti heikentämään Ukrainan länneltä saamaa tukea esimerkiksi tuhopolttamalla asevarastoja, häiritsemällä junaliikennettä tai tekemällä kyberiskuja.

- Sellainen reservi, mikä Venäjältä itseltään puuttuu. Koska näistä maista valtaosa on Naton jäseniä, se on sellainen alue, jossa Venäjä ei sotilaallisesti kykene tai halua toimia, koska siinä on liian iso riski, sanoo Pesu STT:lle.

Saksan hallitus ilmoitti tiistaina, että Venäjä on vastuussa tapauksesta, jossa räjähteillä lastattu drooni löytyi Leipzigin lentokentältä ukrainalaisen rahtikoneen läheltä elokuun alussa. Lentokentän läheltä löytyi myös toinen drooni, josta löytyi merkkejä räjähteistä.

Pesun mukaan isku olisi onnistuessaan vaikeuttanut Ukrainan saamaa tukea.

- Venäjällä on kasvanut riskinottohalukkuus ja vähän tarvekin horjuttaa Ukrainan länsitukea. Tämä on se konteksti, Pesu sanoo.

LOPULLISTA totuutta Leipzigista löytyneen droonin alkuperästä voi olla vaikea sanoa.

Pesu kuitenkin uskoo Saksalla olevan tiedustelutietojensa perusteella tekijästä riittävän vankka tieto. Asian julkituonnilla pyritään viestimään Venäjälle ja myös omille kansalaisille, että käynnissä on uusi vaihe.

- Ei tämä ole sotaa, mutta ei tämä ole ihan rauhaakaan, sanoo Pesu.

Saksa ilmoitti droonin alkuperän selviämisen seurauksena sulkevansa Venäjän konsulaatin Bonnissa ja Venäjän kulttuurikeskuksen Berliinissä. Lisäksi Saksa tiukentaa venäläisten maahantulon valvontaa ja aikoo lisätä painetta Venäjän varjolaivastoa kohtaan.

Saksan ilmoituksen jälkeen Suomi ilmoitti kutsuvansa Venäjän Suomen-suurlähettilään puhutteluun. Myös Euroopan unioni kertoi kutsuvansa Venäjän Brysselin-lähettilään puhutteluun.

Pesun mukaan Saksan tai muidenkaan toimet eivät ole toistaiseksi olleet kovin pontevia, vaikka signaalina ne ovat kuitenkin olleet merkittäviä.

- Pitää muistaa, että Venäjä on äärimmäisen sanktioitu jo tällä hetkellä. Isossa kuvassa lisäsanktioilla ei ole ihan kauheasti merkitystä, Pesu sanoo.

Hän arvioi merkittävimmän keskustelusuunnan lännessä olevan sen, tulisiko Venäjän harmaan alueen toiminnalle asettaa hintaa siten, että länsi osoittaisi omaa kykyään tai valmiuttaan vastaavanlaiseen toimintaan. Siinä on kuitenkin omat riskinsä, minkä lisäksi vastaan tulevat nopeasti esimerkiksi arvokysymykset.

VENÄJÄ todennäköisesti jatkaa hybriditoimintaansa lännessä, mahdollisesti jopa aiempaa aggressiivisemmin. Pesun mukaan tuolloin saatetaan puhua jo sabotaasista tai suoranaisesti iskuista.

- Suurimmat huolet liittyvät varmasti sabotaasiin, ei niinkään siihen, että Venäjällä olisi kykyä tai edes halua mihinkään laajamittaisempaan tai merkittävämpään sotilaalliseen voimankäyttöön, sanoo Pesu.

Euroopassa ei ole toistaiseksi ollut kovin suurta innokkuutta poliittisen tason yhteydenottoon tai keskusteluun Venäjän kanssa. Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin johdolla keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa myös suoraan.

Pesu arvioi, että Euroopassa intoa suoraan keskusteluun Venäjän kanssa voisi löytyä siinä vaiheessa, jos on nähtävissä mahdollisuuksia rauhantunnusteluihin tai neuvotteluihin.

Nyt näyttää siltä, että Venäjä pystyy liittolaistensa tuella jatkamaan suuren intensiteetin iskuja Ukrainaan. Vaikka myös Ukraina on viime aikoina onnistunut iskemään syvälle Venäjälle, ei se vaikuta heikentäneen Venäjän halukkuutta sodan jatkamiseen.

- Vaikea nähdä, että ennen talvea olisi kovin realistisia rauhan mahdollisuuksia. Poliittinen yhteydenpito jää varmasti aika rajalliseksi. Ensi vuonna tilanne saattaa olla jo toinen, Pesu pohtii.

Henrietta Nyberg / STT