Konkreettinen vaikuttaminen sodan kulkuun Ukrainassa ei ole niistä päällimmäinen, vaikka uhka Ukrainan pohjoisella sivustalla saattaa jonkin verran lisääntyä.

Juntusen mukaan on selvää, että Venäjä pyrkii vahvistamaan ydinasepelotettaan suhteessa länteen. Valko-Venäjän alue siirtyy nyt ikään kuin osaksi Venäjän kansallista ydinasedoktriinia viestien lännelle siitä, että mahdollinen provokaatio Valko-Venäjää kohtaan voi johtaa automaattisesti Venäjän vastatoimiin ja ydinasevalmiuden nostamiseen.

-  Venäjä pyrkii merkitsemään etupiirijakoa ja omaa reviiriään entistä selkeämmin, Juntunen tiivistää.

– Lisäksi presidentti Vladimir Putin voi esitellä päätöstä sisäpoliittisesti vastatoimena Venäjää uhkaavalle Natolle, Juntunen sanoo.

Hyvin merkittävä tekijä Venäjän ydinasepäätöksessä on Juntusen mukaan halu ottaa Valko-Venäjä entistä tiukempaan Moskovan kontrolliin.

- Venäjä voisi perustella hyökkäystä maahan väittämällä, että sen on varmistettava, etteivät sen ydinaseet joudu vääriin käsiin. Samanlaista perustetta voitaisiin käyttää Valko-Venäjän miehittämiseen, jos Aljaksandr Lukashenka tai hänen seuraajansa yrittäisi pyristellä irti Venäjän vallasta, kirjoitti Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen viime kuussa.

VENÄJÄN päätös on historiallinen ydinaseaikakauden historiassa. Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa maailmaan oli syntymässä kolme uutta ydinasevaltiota: Valko-Venäjä, Ukraina ja Kazakstan. Nämä kuitenkin luopuivat alueellaan olleista ydinaseista, kun päätettiin, että Venäjä olisi ainoa Neuvostoliiton ydinaseet perivä valtio.

- Siltä osalta tämä päätös kääntää tuon kehityksen, Juntunen toteaa.

Kyseessä on myös ensimmäinen kerta sitten ydinsulkusopimuksen (NPT) solmimisen 1960-luvun lopulla, kun ydinasevaltio avoimesti kertoo siirtävänsä ydinaseitaan toisen itsenäisen valtion alueelle.

Venäjä on vuosien varrella toistuvasti arvostellut länttä siitä, että Yhdysvaltain hallinnassa Euroopassa olevat taktiset ydinaseet – eli Yhdysvaltain ja Naton niin kutsuttu ydinasejako-ohjelma (nuclear sharing) – rikkoisivat NPT-sopimusta. Juntusen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nimenomaan sopivat 1960-luvulla, että jo paljon aiemmin alkanut läntinen ydinasejärjestely on sopimuksen mukainen.

- Pikemminkin päinvastoin silloin yhtenä argumenttina oli se, että tällä järjestelyllä Nato sisäisesti vähentää eurooppalaisten liittolaistensa paineita omien ydinaseohjelmien kehittämiseen. Eli ydinjako-ohjelma nähtiin myös ydinaseiden leviämistä estävänä tekijänä, Juntunen muistuttaa.

Hänen mukaansa Venäjän halu rinnastaa ydinaseet Valko-Venäjällä Yhdysvaltain ja Nato-liittolaisten ydinasejako-ohjelmaan on tätäkin taustaa vasten perusteiltaan pielessä.

STT / Niilo Simojoki