Toisaalta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto ei etukäteen varsinaisesti peitellyt aikeitaan Ukrainan sodan päättämisen suhteen. Miten tässä näin kävi?

-  Kaikki asiat olivat enemmän tai vähemmän tiedossa etukäteen, mutta ehkä se oli (eurooppalaisille) yllätys, että ne vyörytettiin esiin niin yhtäkkiä ja että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelu tuli jo ennen Müncheniä, vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku (kuvassa) Ulkopoliittisesta instituutista pohtii.

Hän sanoo voivansa kuvitella, että turvallisuuskonferenssista odotettiin Euroopassa tilaisuutta päästä sovittamaan omia kantoja yhteen Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa.

Hätäkokouksen järjestäminen Pariisissa on hänen mukaansa selvä viesti siitä, että Eurooppa suhtautuu tilanteeseen vakavasti. Kokouksen pitäminen onnistuneena edellyttäisi kuitenkin Iso-Markun mukaan tulokseksi jotain uusia ja konkreettisia sitoumuksia ja lupauksia siitä, miten Eurooppa on valmis Ukrainaa tukemaan.

– Mutta se voi olla liikaa toivottu, hän lisää.

YHDYSVALTAIN on aiemmin kerrottu lähettäneen eurooppalaisille valtioille kysymyslistan siitä, mitä ne ovat valmiita omalta osaltaan tekemään Ukraina turvallisuuden takaamiseksi. Päävastuu siitä kuuluisi Trumpin hallinnon mukaan Euroopalle.

Kysymykset ovat koskeneet niin mahdollisia Ukrainaan lähetettäviä eurooppalaisia joukkoja kuin muuta sotilaallista tukea. Iso-Markun mukaan kysymykset itsessään ovat ihan relevantteja.

-  Yhdysvaltain tapa toimia olisi tietysti voinut olla toisenlainen, mutta itse kysymykset ovat kaikki sellaisia, joihin Euroopassa olisi hyvä löytää vastauksia, Iso-Markku sanoo.

Samalla hän lisää, että vastauksia on todella vaikea löytää – varsinkaan nopeasti ja keskellä Saksan vaalitaistelua. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kukaan ei halua ottaa mitään pois Naton nykyisestä puolustuksesta ja pelotteesta.

-  Naton uuteen joukkomalliin liittyvien tavoitteiden täyttäminen tulee olemaan eurooppalaisille Nato-maille todella vaikeaa, ja nyt ikään kuin sen päälle pitäisi vielä löytää jotain joukkoja Ukrainaan lähettäväksi. Se on hirvittävän vaikea yhtälö, Iso-Markku sanoo.

Jotain tarjottavaa neuvottelupöytään pitäisi kuitenkin olla, mikäli Eurooppa sinne haluaa, kuten on useaan otteeseen vaatinut.

Niilo Simojoki / STT