tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Tutkijademari kaipaa avoimuutta politiikkaan – “Jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty”

Kuva: Henry Toivari
Politiikassa mukana oleminen on tuonut Vilja Siitoselle esiintymiskokemusta, josta on hyötyä myös tutkijan työssä.

Vilja Siitonen ei ole tavallinen demari. Hän on 32-vuotias luonnontieteilijä, joka on kuulunut puolueeseen jo kuusitoista vuotta. Siitosen luonnonyhdisteitä käsittelevä väitöskirja valmistui kesän aikana ja ensi keväänä on vuorossa jo neljännet kuntavaalit. Ei olekaan perusteetonta sanoa, että Siitonen on sekä tutkija että poliitikko.

SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle?

– Minulla on kaksi haastavaa, mutta hyvin erilaista hommaa. Ne antavat hyvin vastapainoa toisilleen, sanoo tällä hetkellä kaupunginhallituksen varajäsenenä ja konsernijaoston jäsenenä Turussa toimiva Siitonen.

Tutkijan ja poliitikon roolit ovat monessa kohdassa tukeneet toisiaan.

– Politiikassa ja tutkimuksessa molemmissa täytyy esiintyä jonkin verran. Kaikki tutkimustyötä tekevät eivät nauti siitä. Se, että on ollut mukana politiikassa on auttanut esiintymiseen, kun on tullut kokemusta siitä.

“16-vuotiaana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta”

Siitoselle oli jo lukioikäisenä selvää, ettei hän halua politiikasta ainakaan alkuvaiheessa ykkösuraa. Biokemian opiskelu olikin jotain aivan muuta kuin politiikkaa. Siitonen ryhtyi tekemään väitöskirjaansa heti maisteriksi valmistuttuaan. Tieteen tekeminen on vaikuttanut myös hänen tapaan toimia politiikassa.

– Harmaan sävyt, niitä on tullut tosi paljon enemmän, kun tekee tutkimusta työkseen. Asioita ei vaan oteta totuutena, vaan niitä täytyy pureskella ja miettiä eri näkökulmista. Se ei ole tyypillinen tapa tehdä politiikkaa.

– Nuorempana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta. Mitä enemmän asioita ajattelee, sitä hankalammaksi ne muuttuvat. Yksi vaihtoehto ei ole enää ehdottomasti parempi kuin toinen, vaan asioissa on hyvät puolet ja huonot puolet. Tietysti se on hyvä, ettei ole enää mustavalkoista ajattelua, mutta se voi olla vaikeampi myydä äänestäjille.

Vilja Siitonen on kokenut tutkimusta tehdessään tärkeäksi sen, että yrittää kertoa myös ulospäin tutkimuksestaan. Hän on muun muassa kirjoittanut Turun Sanomiin tutkimuksesta ja lähettänyt lehdistötiedotteita, kun työ on edennyt.

– Tutkijan työhön kuuluu myös se, että kertoo veronmaksajille heidän omalla kielellään, mitä siinä tutkimuksessa tehdään. Verorahoistahan suurin osa rahoituksesta tulee.

– Se on se, mitä politiikka on minulle antanut. Ei riitä, että tekee asioita. Täytyy myös kertoa ihmisillä, mitä tekee.

“Joudun usein perustelemaan puoluevalintaani”

Kun Vilja Siitonen liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 2000, maailma oli kovin erilainen. Hänen mielestään demareilla oli silloin selkeämpi paikka puoluekartalla, mutta sittemmin muut ympärillä ovat muuttuneet enemmän kuin SDP.

– Kun liityin, tuntui että tämä on varma kotisatama. Maailmantilanne oli hyvin erilainen silloin kuin nyt. Esimerkiksi Perussuomalaiset oli marginaalinen puolue. Emme ole kehittyneet niin paljoa kuin olisi pitänyt, pitäen samalla kiinni perusarvoistamme.

Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on?

Siitosen mielestä tulisi tunnistaa, kuka on se tämän päivän duunari, joka kaipaa puolustamista.

– Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on? Meillä on aika paljon korkeasti koulutettuja, jotka ovat pahemmassa tilanteessa kuin perinteiset teollisuusalan duunarit. Ihmisiä yritetään saada yksityisyrittäjiksi ja nollatuntisopimuksista on tullut normi. Meidän pitäisi taistella kaikkien työläisten puolesta.

Korkeasti koulutettuna nuorena naisena Siitonen joutuu toisinaan perustelemaan puoluevalintaansa muille. Hänen mielestään korkeasti koulutettujen naisten on tällä hetkellä vaikea äänestää demareita ja moni valitsee Vihreät.

– SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle? Vihreät on onnistunut nappaamaan monien mielikuvissa sen paikan, mikä meillä pitäisi olla.

“Äänestämällä viime eduskuntavaaleissa ei pystynyt vaikuttamaan siihen, mikä on Suomen linja”

– Meidän pitäisi pystyä palauttamaan usko politiikkaan. Mikään ei ole mennyt niin kuin viime vaaleissa sanottiin, joten en yhtään ihmettele, jos joku ei nyt halua äänestää, Siitonen toteaa.

Vilja Siitonen lähtisikin palauttamaan uskoa politiikkaan lisäämällä demokratian läpinäkyvyyttä.

– On huolestuttava kehityssuunta, että on koko ajan vaan enemmän salaisia asioita, mitä verorahoilla tehdään. Samoin kuin tutkijoiden pitää kertoa mitä he tekevät, jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty.

Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia.

Siitosen mielestä SDP:n tulisi palata perusasioihin. Kaikki yhteiskunnan peruspalvelut tulee pitää korkeatasoisina ja ne tulee rahoittaa mieluummin verovaroin kuin palvelumaksujen kautta.

– Meidän ydin on se, että verovaroin pyöritetään asioita. Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia. Palveluiden pitää myös olla niin laadukkaita, että kaikki haluavat käyttää niitä.

– Uskon, että tämä kiinnostaa kaikkia. Ei se rikas ihminen, joka on maksanut paljon veroja, halua maksaa palvelumaksuja. Eikä se yksinhuoltaja, jolla ei ole rahaa. Tämä asia voisi yhdistää meitä kaikkia. Veroja maksetaan sen takia, että niiden avulla pitäisi kustantaa nämä asiat, Siitonen päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Piikkiöön kesänuokkari työväenyhdistyksen tuella

Kuva: Kari Hulkko

Kaarinalainen Piikkiön Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys haluaa osaltaan vähentää nuorison syrjäytymistä ja järjestää yhteistyössä Kaarinan kaupungin nuorisopalvelujen kanssa jokaiselle nuorelle avoimen Pop up -kesänuokkarin.

Yhdistys on palkannut nuorille tutun nuoriso-ohjaajan 20.6 – 28.7. 2017 väliseksi ajaksi.

Nuoriso-ohjaalla on tilava 9 hengen auto käytettävissä ja hän etsii aktiivisesti nuoria, kuljettaa osan ja ohjaa omilla kulkuneuvoilla liikkuvat paikalle, jonne voi kokoontua ja jossa voi toimia.

Suunniteltuja paikkoja ovat ainakin Harvaluodon rata ja urheilukentät sekä nuorisotalo Pontela. Nuoret itse päättävät paikan.

Ohjaajan autossa kulkee erilaisia harrastusvälineitä, jotka ovat nuorten käytettävissä. Tiedotus toiminnasta ja aikatauluista tapahtuu nuorten käyttämiä kanavia pitkin.

”Kaupunki on jo useana kesänä sulkenut Piikkiön nuorisotalon toiminnan, joten päätimme toimia.”

Yhdistyksen mielestä tällaisen toiminnan järjestäminen kuuluisi kaupungille.

– Kaupunki on jo useana kesänä sulkenut Piikkiön nuorisotalon toiminnan, joten päätimme toimia, yhdistyksen toimijat kertovat.

Piikkiössä käytiin myös viime kesänä aktiivista keskustelua vanhempien keskuudessa, koska nuorilla ei ollut kesällä avoimia nuorisotiloja. Vain osalla nuorista on kesätyöpaikka ja vain osalla nuorista on mahdollisuus tai halu mennä perheen kesämökille.

– Päätöksen toiminnasta teimme jo ennen kuntavaaleja, mutta emme halunneet julkaista sitä ennen vaaleja, jotta toimintaa ei leimattaisi vaaleihin tai kunnallispolitiikkaan liittyväksi. Toiminta on kaikille nuorille avoin, eikä edellytä minkäänlaista vastavuoroisuutta, yhdistyksestä kerrotaan.

Yhdistys maksaa nuoriso-ohjaajan palkan, auton kulut, vakuutukset, nuorille tarjottavat jäätelöt, mehut, limsat ja grillattavat sekä niiden harrastusvälineiden vuokrat, jotka eivät tule kaupungilta. Nuoriso-ohjaajan esimiehinä toimivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Niina Alho ja yhdistyksen rahastonhoitaja Erkki Kulju.

Pop up -kesänuokkari aloitti toimintansa tiistaina 20.6. Avajaisia vietettiin nuorisotalo Pontelassa grillauksen merkeissä.

Keskustelua aiheesta

Nummenmäen sosialidemokraatit esittävät Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Maarit Feldt-Ranta

Nummenmäen sos.dem. yhdistys on johtokunnan kokouksessaan 20.6. päättänyt esittää puolueen varapuheenjohtajaa, kansanedustaja Maarit Feldt-Rantaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

– Feldt-Ranta on ulkopoliittisesti äärimmäisen kokenut ihminen, joka täyttää kaikki SDP:n presidenttiehdokkaalta vaadittavat kriteerit, Nummenmäen puheenjohtaja Marko Heinonen sanoo.

Nummenmäen sosialidemokraatit ovat erityisen vakuuttuneita Feldt-Rannan laajasta pohjoismaisesta osaamisesta, vahvoista sosialidemokraattisista arvoista sekä kyvystä puhutella tavallisia suomalaisia.

– Feldt-Ranta on sosialidemokraattinen arvojohtaja, johon suomalaiset voivat samaistua. Sen takia toivon, että hänet valitaan SDP:n presidenttiehdokkaaksi, sanoo Nummenmäen varapuheenjohtaja Petra Peltonen.

Demokraatti uutisoi aiemmin, että Feldt-Rannalla olisi jo takanaan ehdokkuuteen vaadittava kymmenen puolueosaston tuki.

Ehdokasasettelu SDP:n presidenttiehdokkaaksi päättyy 26.6. Päätöksen ehdokkaaksi asettamisesta tekee puoluevaltuusto.

Turun kaupunginjohtaja siirtyy työnantajajärjestöön

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Aleksi Randell (kuvassa oikealla), joka toimii tällä hetkellä Turun kaupunginjohtajana, tiedottaa RT. Taustaltaan kokoomuslainen Randell aloittaa uudessa tehtävässään 9. marraskuuta.

Muun muassa ministerin erityisavustajana liikenne- ja viestintäministeriössä toiminut Randell on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.

– Randell on kokenut ja yhteiskunnallisesti hyvin verkostoitunut, hän tuntee poliittisen päätöksenteon sekä valtion- että kunnantasolla, RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo perustelee valintaa tiedotteessa.

RT:n nykyinen toimitusjohtaja Tarmo Pipatti jää eläkkeelle vuoden lopussa.

Rakennusteollisuus on rakennusalan työnantajajärjestö, johon kuuluu yli 2 500 jäsenyritystä, jotka työllistävät lähes 60 000 henkilöä.

Keskustelua aiheesta

Ruissalon Kansanpuiston muistoja taltioidaan – nyt kesäasukkaat, talkoolaiset ja leiriläiset muistoja jakamaan

Kuva: Pertti Paasion arkistoista
Kuvassa vastavalittu puoluesihteeri Kalevi Sorsa puhumassa Kansanpuistossa SDP:n puoluekokouksen kansanjuhlassa 1969.

Turun SDP:n toiminnanjohtaja, Suomen historiaan vihkiytynyt filosofian maisteri Petja Raaska etsii ihmisiä, joilla on muistoja Ruissalon Kansanpuiston vaiheista. Tavoitteena on kerätä muistitietoa tieteen käyttöön ja tehdä myös aihetta käsittelevä julkaisu.

– Turkulainen työväenliike on virallisesti toiminut Ruissalon Kansanpuistossa 1920-luvun alusta saakka, eikä siitä ole tehty mitään muistitiedon tallennusta, vaikka se monin tavoin onkin sidoksissa erityisesti sosialidemokraattisen työväenliikkeen vaiheisiin, Raaska perustelee.

Muistitietoa kerätään erityisesti ja ensisijaisesti jutun alla olevassa listassa luetelluilta ihmisryhmiltä. Aivan kaikenlaiset muistot hauskoista sattumuksista arkisiin, ehkä tylsiltäkin vaikuttaviin asioihin ovat historian vaiheita tutkiville tärkeitä.

Vaikka esimerkiksi Ruisrockissa toimineilla talkoolaisilla on taatusti tarinoita kerrottavanaan, ei rokkimuisteloita nyt kerätä. Kansanpuistossa järjestettyjen tanssien osalta kaivataan muistoja ihmisiltä, jotka ovat olleet tavalla tai toisella tanssien järjestelyissä ja talkootöissä mukana.

– Ennen kaikkea kartoitetaan niiden muistoja, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana ja olleet Kansanpuiston kesäasukkaina. Usein esimerkiksi tansseissa apuna olleet saivat vastineeksi asua kesän Kansanpuistossa ja he elivät sitä Kansanpuiston yhteisön arkea, Raaska kuvailee.

Näin jaat muistosi

Raaska kerää muistitietoa yhdessä Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen kanssa. Ensi viikolla järjestetään tapahtuma, jossa muistitietoa kerätään. Mikäli et pääse paikalle, voit toimittaa muistosi kirjallisena Petja Raaskalle tai sopia hänen kanssaan, millä tavoin muistosi kerätään talteen.

Muistitiedon keräämiseen liittyvä tapaaminen on perjantaina 16.6. kello 12 Ruissalon Kansanpuistossa, päärakennuksen ravintolassa. Ilmoittautumisia pyydetään Petja Raaskalle joko puhelimitse numeroon 02-4145101 tai sähköpostitse petja.raaska@turku.fi.

Muistoja kaivataan

-Sosialidemokraattisen nuorison suurleirillä vuonna 1949 mukana olleilta

-Turun urheiluväen sosialistiseuran naisjaoston päiväleiritoimintaan osallistuneilta

-Ruissalon Kansanpuiston kesäasukkailta ja heidän lapsiltaan

-Ruissalon Kansanpuiston tanssien talkoolaisilta

Keskustelua aiheesta

”Koko maakunnan tahto” – Varsinais-Suomen sd-kansanedustajat iloissaan lisärahasta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mercedeksen autoja valmistettiin Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa toukokuun alussa.

Hallitus esittää tänään julkistetussa valtion lisätalousarviossa lisäpanostuksia Varsinais-Suomeen. Etupäässä Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tilaukset aiheuttavat työvoiman tarvetta Varsinais-Suomessa 2020-luvulle.

Maakunnan tarpeita sekä keinoja on pohdittu yhdessä entisen pääministerin Esko Ahon vetämässä positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä.

SDP:n kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela iloitsevat hallituksen tarttumisesta näihin ehdotuksiin, jotka he näkevät koko maakunnan tahtona.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin sekä alueiden ammattikorkeakoulujen vahvistamiseen yhteensä 6 miljoonan euron edestä.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin.

Turkuun esitetään lisäksi 2 miljoonaa tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen ja tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa 12 miljoonaa euroa vuosina 2017-21.

Koskien Turun yliopiston tekniikan koulutusta, hallitus päätti arvioida yhteistyön vaikutusta vuoteen 2020 mennessä ja onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia.

Liikenneväylien osalta hallitus esittää Uudenkaupungin radan sähköistämistä tavaraliikenteen tehostamiseksi sekä Turun ratapihan turvallisuuden parantamiseksi.

Valtatiellä 9 aloitettaisiin puolestaan tiesuunnitelman päivittäminen Liedon asema – Aura välin leveäkaistatiellä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Kaksikko korostaa koulutuksen ja toimivien liikenneyhteyksien olevan edellytyksiä positiivisen rakennemuutoksen tehokkaassa hyödyntämisessä.