Tutkijademari kaipaa avoimuutta politiikkaan – “Jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty”

Kuva: Henry Toivari
Politiikassa mukana oleminen on tuonut Vilja Siitoselle esiintymiskokemusta, josta on hyötyä myös tutkijan työssä.

Vilja Siitonen ei ole tavallinen demari. Hän on 32-vuotias luonnontieteilijä, joka on kuulunut puolueeseen jo kuusitoista vuotta. Siitosen luonnonyhdisteitä käsittelevä väitöskirja valmistui kesän aikana ja ensi keväänä on vuorossa jo neljännet kuntavaalit. Ei olekaan perusteetonta sanoa, että Siitonen on sekä tutkija että poliitikko.

SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle?

– Minulla on kaksi haastavaa, mutta hyvin erilaista hommaa. Ne antavat hyvin vastapainoa toisilleen, sanoo tällä hetkellä kaupunginhallituksen varajäsenenä ja konsernijaoston jäsenenä Turussa toimiva Siitonen.

Tutkijan ja poliitikon roolit ovat monessa kohdassa tukeneet toisiaan.

– Politiikassa ja tutkimuksessa molemmissa täytyy esiintyä jonkin verran. Kaikki tutkimustyötä tekevät eivät nauti siitä. Se, että on ollut mukana politiikassa on auttanut esiintymiseen, kun on tullut kokemusta siitä.

“16-vuotiaana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta”

Siitoselle oli jo lukioikäisenä selvää, ettei hän halua politiikasta ainakaan alkuvaiheessa ykkösuraa. Biokemian opiskelu olikin jotain aivan muuta kuin politiikkaa. Siitonen ryhtyi tekemään väitöskirjaansa heti maisteriksi valmistuttuaan. Tieteen tekeminen on vaikuttanut myös hänen tapaan toimia politiikassa.

– Harmaan sävyt, niitä on tullut tosi paljon enemmän, kun tekee tutkimusta työkseen. Asioita ei vaan oteta totuutena, vaan niitä täytyy pureskella ja miettiä eri näkökulmista. Se ei ole tyypillinen tapa tehdä politiikkaa.

– Nuorempana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta. Mitä enemmän asioita ajattelee, sitä hankalammaksi ne muuttuvat. Yksi vaihtoehto ei ole enää ehdottomasti parempi kuin toinen, vaan asioissa on hyvät puolet ja huonot puolet. Tietysti se on hyvä, ettei ole enää mustavalkoista ajattelua, mutta se voi olla vaikeampi myydä äänestäjille.

Vilja Siitonen on kokenut tutkimusta tehdessään tärkeäksi sen, että yrittää kertoa myös ulospäin tutkimuksestaan. Hän on muun muassa kirjoittanut Turun Sanomiin tutkimuksesta ja lähettänyt lehdistötiedotteita, kun työ on edennyt.

– Tutkijan työhön kuuluu myös se, että kertoo veronmaksajille heidän omalla kielellään, mitä siinä tutkimuksessa tehdään. Verorahoistahan suurin osa rahoituksesta tulee.

– Se on se, mitä politiikka on minulle antanut. Ei riitä, että tekee asioita. Täytyy myös kertoa ihmisillä, mitä tekee.

“Joudun usein perustelemaan puoluevalintaani”

Kun Vilja Siitonen liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 2000, maailma oli kovin erilainen. Hänen mielestään demareilla oli silloin selkeämpi paikka puoluekartalla, mutta sittemmin muut ympärillä ovat muuttuneet enemmän kuin SDP.

– Kun liityin, tuntui että tämä on varma kotisatama. Maailmantilanne oli hyvin erilainen silloin kuin nyt. Esimerkiksi Perussuomalaiset oli marginaalinen puolue. Emme ole kehittyneet niin paljoa kuin olisi pitänyt, pitäen samalla kiinni perusarvoistamme.

Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on?

Siitosen mielestä tulisi tunnistaa, kuka on se tämän päivän duunari, joka kaipaa puolustamista.

– Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on? Meillä on aika paljon korkeasti koulutettuja, jotka ovat pahemmassa tilanteessa kuin perinteiset teollisuusalan duunarit. Ihmisiä yritetään saada yksityisyrittäjiksi ja nollatuntisopimuksista on tullut normi. Meidän pitäisi taistella kaikkien työläisten puolesta.

Korkeasti koulutettuna nuorena naisena Siitonen joutuu toisinaan perustelemaan puoluevalintaansa muille. Hänen mielestään korkeasti koulutettujen naisten on tällä hetkellä vaikea äänestää demareita ja moni valitsee Vihreät.

– SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle? Vihreät on onnistunut nappaamaan monien mielikuvissa sen paikan, mikä meillä pitäisi olla.

“Äänestämällä viime eduskuntavaaleissa ei pystynyt vaikuttamaan siihen, mikä on Suomen linja”

– Meidän pitäisi pystyä palauttamaan usko politiikkaan. Mikään ei ole mennyt niin kuin viime vaaleissa sanottiin, joten en yhtään ihmettele, jos joku ei nyt halua äänestää, Siitonen toteaa.

Vilja Siitonen lähtisikin palauttamaan uskoa politiikkaan lisäämällä demokratian läpinäkyvyyttä.

– On huolestuttava kehityssuunta, että on koko ajan vaan enemmän salaisia asioita, mitä verorahoilla tehdään. Samoin kuin tutkijoiden pitää kertoa mitä he tekevät, jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty.

Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia.

Siitosen mielestä SDP:n tulisi palata perusasioihin. Kaikki yhteiskunnan peruspalvelut tulee pitää korkeatasoisina ja ne tulee rahoittaa mieluummin verovaroin kuin palvelumaksujen kautta.

– Meidän ydin on se, että verovaroin pyöritetään asioita. Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia. Palveluiden pitää myös olla niin laadukkaita, että kaikki haluavat käyttää niitä.

– Uskon, että tämä kiinnostaa kaikkia. Ei se rikas ihminen, joka on maksanut paljon veroja, halua maksaa palvelumaksuja. Eikä se yksinhuoltaja, jolla ei ole rahaa. Tämä asia voisi yhdistää meitä kaikkia. Veroja maksetaan sen takia, että niiden avulla pitäisi kustantaa nämä asiat, Siitonen päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ylioppilaskirjoitukset ja politiikka sopivat yhteen

Kuva: Jaana Vasama
Uudenkaupungin lukion abiturientti Eemil Kokkonen on ehdolla kuntavaaleissa.

Eemil Kokkonen on Uudenkaupungin demareiden kuntavaaliehdokkaiden kuopus. Eemil on Uudenkaupungin lukion abiturientti ja on sitä mieltä, että kaupunki tarvitsee nyt nuorta päättäjää, jolla on suuri sydän.

Eemilin sydäntä lähellä ovat juuri nuorten asiat, joita hän seuraa päivittäin nuoren lukiolaisen silmin. Hänen vaaliteemansa ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, edulliset harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville sekä matalan kynnyksen tukipalvelut. Eemil on huolissaan syrjäytymiskierteestä, johon osa nuorista näyttää vääjäämättä ajautuvan.

– Syrjäytymiselle on laitettava stoppi, nykymenolla apu tulee liian myöhään. Koulun ja nuorisotyön tulee puuttua välittömästi nuoren ongelmiin, eikä odottaa ongelmista aiheutuvia seurauksia, kuten nykyisin tehdään, kiteyttää nuori kuntavaaliehdokas.

Mitä uutta Eemil tuo Ugin demareiden vaalityöhön?

– No, ainakaan aikaisemmin ei ole järjestetty lautapeli-iltoja, jotka käynnistämme maaliskuun alussa, kertoo Eemil.

Nuori mies on otettu ilolla mukaan Ugin demareiden aktiiviriveihin.

– Pankaa nimi mieleen, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä, vakuuttavat muut läsnäolijat.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Saaristomaakunnan edustajat iloitsevat: Taas yksi hallituksen esitys ajoi karille

Kuva: Timo Vainio

SDP:n varsinaissuomalaiset kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela ovat tyytyväisiä siitä, että yhteysalusten maksukokeilu peruuntuu.

Liikenne- ja viestintäministeriön syyskuinen esitys ehti jo huolestuttaa saariston vakinaisia asukkaita. Yhteysalusten maksut uhkasivat nostaa liikkumisen kustannuksia tuhansilla euroilla.

Ministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yhteysalusliikenteen kehittäminen jätetään maakunnille vuoden 2019 alusta. Saaristoliikenteen järjestäminen tällä hetkellä on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

– Olen tyytyväinen, että ministeriö kuunteli saariston aktiivisia asukkaita ja koko maakunnan tahtotilaa tässä asiassa. Kokeilun perumisella pelastetaan paljon saariston elinkeinotoimintaa, Kantola korostaa.

Toinen saariston matkailuelinkeinolle tärkeä kysymys on hallituksen suunnittelemat vene- ja moottoripyöräverot. Harrastajajärjestöt ovat ennustaneet, että verojen kokonaisvaikutus menee negatiivisen puolelle. Vero karsii harrastajamääriä, ja samalla valtiolta jää saamatta verotuloja polttoaineesta, huolloista ja varaosista.

Taimela muistuttaa, että saariston matkailu- ja palveluelinkeinoille nämä harrastajat ovat tärkeitä asiakkaita.

– Viime viikolla kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat vakuuttivat mahdollisuutta luopua hallitusohjelmassa sovitusta uudesta verosta. Toivon nyt hallitukselta samaa kokonaisharkintaa, Taimela huomauttaa.

Juttua korjattu: Saaristoliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä valtakunnallisesti Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

”Rahan on riitettävä hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin” – Hallitusta patistetaan heti toimeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunta kävi eilen lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta koskien eläkeindeksin muuttamista. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut.

– Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa, Eloranta linjaa.

Hän myös alentaisi palvelumaksuja ja maksukattoja, parantaisi lääkekorvausten tasoa ja kehittäisi asumistukea ja hoitotukea.

Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon.

Eloranta pitää tärkeänä, että eduskunta käsittelee eläkeläisiä pitkään puhuttaneen asian perusteellisesti.

– Tulee kuitenkin muistaa, että tämä aloite koskee yksinomaan työeläkkeitä. Työeläkeindeksin muuttaminen ei paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikäihmisten tilannetta, Eloranta painottaa.

Hän kiirehtii hallitukselta toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi.

– Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin, Eloranta muistuttaa.

Puolueelle kaksi uutta kunniajäsentä Varsinais-Suomesta – Petra Peltonen puoluehallitukseen

Varsinaissuomalainen Petra Peltonen valittiin SDP:n puoluehallituksen jäseneksi.

Viikonloppuna SDP:n puoluekokouksessa valittiin jälleen puolueen johto, puoluehallitus sekä puoluevaltuusto. Varsinais-Suomea puolueen poliittisessa johdossa edustaa seuraavat kolme vuotta Petra Peltonen, joka valittiin puoluehallituksen jäseneksi. Peltonen on 26-vuotias valtiotieteiden maisteri ja tiedotussihteeri Turusta.

Puoluevaltuustoon Varsinais-Suomesta valittiin Kimmo Aho Naantalista, Juuso Alatalo Mynämäeltä, Saija Karnisto-Toivonen Salosta, Mari Lahti Turusta sekä Piia Noronen Turusta. Varajäseniksi valittiin Tuula Hällfors-Laaksonen Loimaalta, Eero Kivinen Turusta, Jukka Sirén Kaarinasta, Merja Roos Turusta sekä Raimo Korhonen Uudestakaupungista.

Puolueen kunniajäseniksi kutsuttiin Varsinais-Suomesta kaksi henkilöä: Heimo Mäkilä Turusta sekä Helena Vartiainen Uudestakaupungista.

Puoluehallitus on SDP:n käytännön poliittisen toiminnan johtoelin, joka kokoustaa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Puoluehallitukseen kuuluu puolueen puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä.

Puoluevaltuusto on SDP:n ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuusto kokoustaa noin kaksi kertaa vuodessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

 

Keskustelua aiheesta

Nuorison hyvinvointi kannustaa politikoimaan Uudessakaupungissa

Kuva: Jaana Vasama
Jarmo Kolkka ja Heikki Kallioinen haluavat panostaa erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksiin.

SDP:n ehdokkaiden valmistautuminen kuntavaaleihin on Uudessakaupungissa jo hyvässä vauhdissa. Vaaleissa keskustelua herättää varmasti ainakin kaupungin tulevat investoinnit. Kuntavaaliehdokkaat Heikki Kallioinen ja Jarmo Kolkka jakavat yhteisen huolen Uudenkaupungin nuorisosta.

– Minulle on tärkeää, että nuorisolla on mahdollisimman monipuoliset harrastusmahdollisuudet, liikuntatilojen lisäksi tarvitaan mm. bänditiloja, kertoo kuntavaaliehdokas Heikki Kallioinen.

Uudellakaupungilla on edessään isot investoinnit ja seuraavalla valtuustokaudella tulee päätettäväksi mm. uimahallin kohtalo sekä se, rakennetaanko kaupunkiin myös monitoimihalli.

– Liikuntapaikat tulee saada ajanmukaisiksi. Kaupunkiin tarvitaan sekä uusi uimahalli että monitoimihalli. Remontilla uimahallia ei saada kuntoon, kommentoi Jarmo Kolkka, toinen demareiden listoilta valtuustopaikkaa tavoitteleva kuntavaaliehdokas.

– Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja toimivat lähipalvelut ovat kaupunkimme menestystekijät, kiteyttää Kolkka vaaliteemansa.

Heikki Kallioinen kantaa huolta nuorison hyvinvoinnin lisäksi kaupungin asuntotarjonnasta sekä vanhuspalveluista. Molemmat ehdokkaat ovat tyytyväisiä Ugin demareiden kunnallispoliittisen ohjelmaan, josta löytyvät myös heidän molempien vaaliteemat varsin konkreettisina ehdotuksina.

– Hyvä kampanja tästä tulee, toteavat miehet yhteistuumin.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta