x

Tutkijademari kaipaa avoimuutta politiikkaan – “Jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty”

Kuva: Henry Toivari
Politiikassa mukana oleminen on tuonut Vilja Siitoselle esiintymiskokemusta, josta on hyötyä myös tutkijan työssä.

Vilja Siitonen ei ole tavallinen demari. Hän on 32-vuotias luonnontieteilijä, joka on kuulunut puolueeseen jo kuusitoista vuotta. Siitosen luonnonyhdisteitä käsittelevä väitöskirja valmistui kesän aikana ja ensi keväänä on vuorossa jo neljännet kuntavaalit. Ei olekaan perusteetonta sanoa, että Siitonen on sekä tutkija että poliitikko.

SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle?

– Minulla on kaksi haastavaa, mutta hyvin erilaista hommaa. Ne antavat hyvin vastapainoa toisilleen, sanoo tällä hetkellä kaupunginhallituksen varajäsenenä ja konsernijaoston jäsenenä Turussa toimiva Siitonen.

Tutkijan ja poliitikon roolit ovat monessa kohdassa tukeneet toisiaan.

– Politiikassa ja tutkimuksessa molemmissa täytyy esiintyä jonkin verran. Kaikki tutkimustyötä tekevät eivät nauti siitä. Se, että on ollut mukana politiikassa on auttanut esiintymiseen, kun on tullut kokemusta siitä.

“16-vuotiaana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta”

Siitoselle oli jo lukioikäisenä selvää, ettei hän halua politiikasta ainakaan alkuvaiheessa ykkösuraa. Biokemian opiskelu olikin jotain aivan muuta kuin politiikkaa. Siitonen ryhtyi tekemään väitöskirjaansa heti maisteriksi valmistuttuaan. Tieteen tekeminen on vaikuttanut myös hänen tapaan toimia politiikassa.

– Harmaan sävyt, niitä on tullut tosi paljon enemmän, kun tekee tutkimusta työkseen. Asioita ei vaan oteta totuutena, vaan niitä täytyy pureskella ja miettiä eri näkökulmista. Se ei ole tyypillinen tapa tehdä politiikkaa.

– Nuorempana oli paljon selkeämpi kuva maailmasta. Mitä enemmän asioita ajattelee, sitä hankalammaksi ne muuttuvat. Yksi vaihtoehto ei ole enää ehdottomasti parempi kuin toinen, vaan asioissa on hyvät puolet ja huonot puolet. Tietysti se on hyvä, ettei ole enää mustavalkoista ajattelua, mutta se voi olla vaikeampi myydä äänestäjille.

Vilja Siitonen on kokenut tutkimusta tehdessään tärkeäksi sen, että yrittää kertoa myös ulospäin tutkimuksestaan. Hän on muun muassa kirjoittanut Turun Sanomiin tutkimuksesta ja lähettänyt lehdistötiedotteita, kun työ on edennyt.

– Tutkijan työhön kuuluu myös se, että kertoo veronmaksajille heidän omalla kielellään, mitä siinä tutkimuksessa tehdään. Verorahoistahan suurin osa rahoituksesta tulee.

– Se on se, mitä politiikka on minulle antanut. Ei riitä, että tekee asioita. Täytyy myös kertoa ihmisillä, mitä tekee.

“Joudun usein perustelemaan puoluevalintaani”

Kun Vilja Siitonen liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 2000, maailma oli kovin erilainen. Hänen mielestään demareilla oli silloin selkeämpi paikka puoluekartalla, mutta sittemmin muut ympärillä ovat muuttuneet enemmän kuin SDP.

– Kun liityin, tuntui että tämä on varma kotisatama. Maailmantilanne oli hyvin erilainen silloin kuin nyt. Esimerkiksi Perussuomalaiset oli marginaalinen puolue. Emme ole kehittyneet niin paljoa kuin olisi pitänyt, pitäen samalla kiinni perusarvoistamme.

Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on?

Siitosen mielestä tulisi tunnistaa, kuka on se tämän päivän duunari, joka kaipaa puolustamista.

– Esimerkiksi ay-liike on tiukasti kytköksissä meihin, mutta kenen puolella se on? Meillä on aika paljon korkeasti koulutettuja, jotka ovat pahemmassa tilanteessa kuin perinteiset teollisuusalan duunarit. Ihmisiä yritetään saada yksityisyrittäjiksi ja nollatuntisopimuksista on tullut normi. Meidän pitäisi taistella kaikkien työläisten puolesta.

Korkeasti koulutettuna nuorena naisena Siitonen joutuu toisinaan perustelemaan puoluevalintaansa muille. Hänen mielestään korkeasti koulutettujen naisten on tällä hetkellä vaikea äänestää demareita ja moni valitsee Vihreät.

– SDP on kuitenkin kansainvälinen tasa-arvon ja sivistyksen liike. Miksi se ei sopisi korkeastikoulutetulle naiselle? Vihreät on onnistunut nappaamaan monien mielikuvissa sen paikan, mikä meillä pitäisi olla.

“Äänestämällä viime eduskuntavaaleissa ei pystynyt vaikuttamaan siihen, mikä on Suomen linja”

– Meidän pitäisi pystyä palauttamaan usko politiikkaan. Mikään ei ole mennyt niin kuin viime vaaleissa sanottiin, joten en yhtään ihmettele, jos joku ei nyt halua äänestää, Siitonen toteaa.

Vilja Siitonen lähtisikin palauttamaan uskoa politiikkaan lisäämällä demokratian läpinäkyvyyttä.

– On huolestuttava kehityssuunta, että on koko ajan vaan enemmän salaisia asioita, mitä verorahoilla tehdään. Samoin kuin tutkijoiden pitää kertoa mitä he tekevät, jokaisen veronmaksajan pitäisi saada tietää, mitä verorahoilla on tehty.

Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia.

Siitosen mielestä SDP:n tulisi palata perusasioihin. Kaikki yhteiskunnan peruspalvelut tulee pitää korkeatasoisina ja ne tulee rahoittaa mieluummin verovaroin kuin palvelumaksujen kautta.

– Meidän ydin on se, että verovaroin pyöritetään asioita. Emme me halua, että yksittäiset ihmiset joutuvat maksamaan palveluista hirveitä summia. Palveluiden pitää myös olla niin laadukkaita, että kaikki haluavat käyttää niitä.

– Uskon, että tämä kiinnostaa kaikkia. Ei se rikas ihminen, joka on maksanut paljon veroja, halua maksaa palvelumaksuja. Eikä se yksinhuoltaja, jolla ei ole rahaa. Tämä asia voisi yhdistää meitä kaikkia. Veroja maksetaan sen takia, että niiden avulla pitäisi kustantaa nämä asiat, Siitonen päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun SDP:ltä 14 teesiä asuinalueiden kehittämiseen

Turun SDP:n mukaan asuinalueiden on tarjottava kaikenlaisia palveluita. Kuvassa Käsityöläismuseo.

Turun SDP on valmistellut oman asuinalueiden kehittämisohjelman, jota puolue tarjoaa lähtökohdaksi laajemmalle asuinalueiden kehittämisohjelmalle, joka tulisi laatia yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa. Ohjelmatyöstä vastannut Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo kertoo järjestön haluavan herätellä kaupunkia ja kaupunkilaisia näkemään erityisesti lähiöiden ja asuinalueiden potentiaalin tulevaisuudessa.

– Lähiöt on nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri kehityspotentiaali kun ratkotaan väestönkasvun tuomaa asuntotarvetta. Turku kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja sen lisäksi että kaupunki laajenee keskustan välittömässä läheisyydessä, on huomioitava lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Tarvitsemme  tuleville vuosikymmenille kokonaisnäkemyksen siitä, miten asuinalueitamme ja niiden palveluita kehitetään, Koivusalo linjaa.

Turun SDP:n ohjelmassa keskiöön nousevat palvelujen turvaaminen, liikkuminen ja liikenneyhteydet, joista pitäisi järjestön mukaan muodostaa kokonaisuus.

– Tarvitsemme uutta ajattelua erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen tarjonnasta eri asuinalueilla. Asuntorakentamisen pitää olla monimuotoista ja tarjota vaihtoehtoja eri ryhmille ja palvelujen pitää pysyä tässä mukana. Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi monitoimitaloihin, jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä ja joiden tilat palvelevat niin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, nuorisoa kuin muitakin alueensa asukkaita.

– Ikäihmisten haluavat jäädä usein asumaan tutulle alueelle, joten ikäihmisten palveluja ja palvelutaloja tulisi sijoittaa enenevässä määrin lähiöihin. Ikäihmisten asumispalvelut luovat myös toimintaedellytyksiä esimerkiksi kahvila-, ravintola- ja hyvinvointipalveluja tarjoavalle yritystoiminnalle.

Ohjelmassa peräänkuulutetaan, että palvelut kytkeytyisivät asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla ja että nykyisiä joukkoliikennelinjoja tarkasteltaisiin sen mukaan, onko niiden reitit tarkoituksenmukaisia ihmisten palvelujen saavutettavuuden kannalta. Asuinalueita tulisi kytkeä toisiinsa ja keskittää palvelut siten, että ne olisivat mahdollisimman keskeisesti sijoitettuna ja useammalta asuinalueelta saavutettavissa.

Lue koko ohjelma täältä.

 

Tätä se tiesi – Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia 

Kuva: valmet automotive
Mitä mallia uusi tilaus koskee, ei ole vielä selvillä. Kuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta.

Valmet Automotive ja Mercedes–Benz tiedottavat, että Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävään projektin välittömästi.

Lisäksi Valmet Automotive kertoi, että se aloittaa tänään rekrytointikampanjan, jolla haetaan tuhatta uutta autonrakentajaa.

Tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin tänään Veho Mercedes-Benz Airportin tiloissa.
Yhtiö on kertonut jo aiemmin palkkaavansa Uuteenkaupunkiin tänä vuonna yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä. Valmistussopimuksen kestoa ja laajuutta ei kerrota, mutta ne ovat vastaavat kuin Valmet Automotiven aiemmissa Mercedes-Benz -malleista tekemissä sopimuksissa.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi aiemmin STT:lle, että Valmet Automotiven menestys on alkanut näkyä monin tavoin Uudessakaupungissa. Hänen mukaansa autotehtaan rekrytoinnit ovat saaneet rakennusalan yritykset kiinnostumaan kaupungista. Vireillä on toistakymmentä markkinaehtoista kerrostalohanketta, ja taloista lähes puolet aiotaan tehdä vuokra-asunnoiksi.

Lisäksi juhannukseen mennessä on valmistumassa satoja moduuleja eli väliaikaisasuntoja, joissa uudet työntekijät voivat asua. Uuteenkaupunkiin myös rakennetaan uusi päiväkoti.

– Meidän väestöpohjaan nähden, kun meitä on täällä 15 ja puoli tuhatta, tämä rakennuspuolen aktiivisuus on aikamoista, Vainio sanoo.

Vainion mukaan autotehdas on ollut aina Uudellekaupungille tärkeä, mutta menestyksen myötä sen merkitys korostuu selvästi. Uusikaupunki on ollut pääosin muuttotappiokunta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mutta kaupunginjohtaja uskoo suunnan kääntyvän tänä vuonna.

– On suuri pettymys, jos näin ei tapahdu.

Hän kuitenkin lisää, että osa uusista työntekijöistä luultavasti pendelöi kaupunkiin muualta.
Vainion mukaan palvelutuotantoa tulee kasvattaa, jos ja kun kaupunkiin virtaa uusia asukkaita. Valtuustossa päätetään pian esimerkiksi keskeisten koulukiinteistöjen uudisrakentamisesta.

– Tähän voidaan jättää liikkumatilaa, millaiset rakennuksista tulee ja mihin aikaan rakennetaan.

Juttu päivitetty lopulliseen versioonsa.

Kuka mokasi Turussa? – saamelaisten vanhoja itkuvirsiä roskalavalle räntäsateeseen

Kuva: Thinkstock
Muutto ei mennyt putkeen Turussa. Arkistokuva.

Turun yliopiston arkistomateriaalia on päätynyt erehdyksessä räntäsateeseen roskalavalle muuton yhteydessä. Turun Sanomat kertoo, että syynä materiaalin vahingoittumiseen on mitä ilmeisimmin muuttopalvelun ja yliopiston välinen tietokatkos.

Videoita, kasetteja ja kelanauhoja oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta niitä olikin heitelty roskalavalle ja pitkin pihaa, jossa niistä ainakin osa turmeltui.
Kulttuurientutkimuksen kokoelmissa oli muun muassa uskontotieteen ja kansantieteen vanhaa tutkimusaineistoa, kuten kansainvälisesti merkittävää saamelaisperinteen materiaalia ja itkuvirsiä.

Nauhoitukset ja muut tallenteet ehtivät olla tunteja sateessa.

– On äärimmäisen todennäköistä, että kylmyys ja kosteus ovat vaurioittaneet niitä pahasti, kertoo uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki lehdelle.
Asian jälkiselvittely vienee pitkään. Mahlamäki kuvaa tapahtunutta pöyristyttäväksi.

 

 

AVAINSANAT

Kahdet vaalit kerralla

Janne Sjölund on uusikaupunkilainen psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on toiminut viimeiset kuusi vuotta sairaanhoitopiirin JHL:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Janne on parhaillaan ehdokkaana sekä JHL:n edustajistoon että Uudenkaupungin kaupunginvaltuustoon, eli mies käy kaksia vaaleja yhtaikaa.

Janne tunnetaan yli kuntarajojen sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijana, jonka osaamista on hyödynnetty niin Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa kuin terveyslautakunnan puheenjohtajana. Janne Sjölund pitää tärkeänä, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.

– Palveluiden pitää olla lähellä ja kohtuullisessa ajassa saatavissa, mies täsmentää.

Lopuksi Janne Sjölund toteaa naurahtaen, että kun yksi mies käy kaksia vaaleja samanaikaisesti, niin siinä on tehokkuus huipussaan.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Keskustelua aiheesta

SDP:llä ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Kuva: Kari Hulkko
Sosialidemokraateilla on ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa.

Sosialidemokraatit ovat asettaneet 579 kuntavaaliehdokasta Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen kaikissa 27 kunnassa on mahdollisuus äänestää sosialidemokraatteja.

Ehdokasmäärä pieneni jonkin verran edellisistä vaaleista. Täysi ehdokaslista on Turussa. Ehdokasmäärä kasvoi 4 kunnassa: Kustavissa, Raisiossa, Sauvossa ja Taivassalossa. Ehdokkaista 44% on naisia. Nuoria ehdokkaista on 6,4%.

SDP:n tavoitteena niin Varsinais-Suomessa kuin valtakunnallisesti on olla kuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Varsinais-Suomen vaalipiirissä sosialidemokraattien tulee kasvattaa kannatustaan. Tähän työhön varsinaissuomalaiset sosialidemokraatit lähtevät nyt täysillä.

– Toivottavasti kuntalaiset lähtevät aktiivisesti äänestämään siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja maan hallituksen toiminta lisäävät epävarmuutta ja epäselvyyttä kuntien tulevaisuudesta, toteaa Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi.

– Tarkoituksenamme on tehdä SDP:stä suurin puolue kuntavaaleissa ja siihen työhön lähdemme nyt täysillä, Puljujärvi päättää.