Wassin ja Kauppisen artikkeli perustuu vuoden 2023 lopulla kerättyyn kyselyaineistoon sekä vaalitilastojen ja Tilastokeskuksen väestörakennetietojen vertailuun.

Puoluekannatus seuraa Suomessa Wassin ja Kauppisen mukaan useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä.

– Naiset sijoittavat itsensä poliittisella kartalla vasemmalle selvästi useammin kuin miehet. Miehistä noin 60 prosenttia kannattaa keskusta-oikeistoa, kun taas naisista lähes yhtä moni tukee punavihreitä. Eriytyminen vaihtelee ikäryhmien mukaan. Esimerkiksi eläkeikäiset naiset kannattavat jopa enemmän oikeistoa, kun taas alle 35-vuotiaista yli 60 prosenttia kannattaa punavihreitä, Wass ja Kauppinen toteavat tiedotteessa.

– Nuoret miehet ovat naisia konservatiivisempia, kun taas naiset pitävät itseään liberaalimpina. Juuri liberaali-konservatiivi-jakolinja erottaa nuoria naisia ja miehiä eniten. Merkille pantavaa on, että politiikan asiakysymyksissä sukupuolten erot ovat pienempiä kuin identiteettiä kysyttäessä, Wass sanoo.

TUTKIMUKSESSA Wass ja Kauppinen kartoittavat myös eri ikäryhmien ja sukupuolten näkemyksiä politiikan asiakysymyksiin, kuten talouspolitiikkaan, sisäiseen turvallisuuteen ja kehitysapuun. Tutkimustulokset kertovat siitä, millaisella politiikalla puolueet voivat saada kannatusta eri ryhmissä.

– Esimerkiksi vasemmistopuolueilla ja vihreillä on nuorten naisten keskuudessa huomattava kannatuspotentiaali. Sen realisoituminen edellyttää tasa-arvon, vihreään siirtymän ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaisten kysymysten edistämistä. Toisaalta vasemmistopuolueiden on vaikeampaa kilpailla oikeistokonservatiivien kanssa samoista äänestäjistä, Wass huomauttaa.

Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että suomalainen politiikka siirtyy vähitellen kohti Ruotsin mallia, jossa vasemmisto- ja oikeistopuolueet muodostavat ennen vaaleja toisilleen vaihtoehtoisiksi hallituspohjiksi asemoituvia yhteenliittymiä eli blokkeja.

– Blokkipolitiikka toisi selvempiä vaihtoehtoja vaaleihin, mutta syventäisi esimerkiksi miesten ja naisten välistä kuilua entisestään ja lisäisi siten politiikan polarisaatiota. Mielekkäämpi tapa vastata sukupuolten eriytymiseen onkin ajaa tasa-arvoa laajasti edistävää politiikkaa, jossa eri ryhmien edut eivät näyttäydy toisilleen vastakkaisina vaan koko yhteiskuntaa hyödyttävinä, Wass summaa tiedotteessa.

Eriarvoisuuden tila Suomessa on Kalevi Sorsa -säätiön raportti, joka ilmestyy joka toinen vuosi. Viime viikolla julkaistiin sarjan kolmas osa, johon on kirjoittanut kaikkiaan viisitoista eriarvoisuuden tutkijaa.