– Hauskaa, kun ei aamulla tiedä, mihin illalla päätyy. Kyllä tämä tuli aika isona yllätyksenä. Porukka oli mielestäni jo aika valikoitunut ottaen huomioon sen, ketkä ovat puolueen varapuheenjohtajia ja muissa tärkeissä tehtävissä ja jotka ovat kunnostautuneet muutoinkin vastuualueillaan, Harakka kommentoi itsekin Demokraatille.

56-vuotias Harakka valittiin kevään eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi toista kertaa Uudeltamaalta. Harakka on profiloitunut eduskunnassa etenkin verokysymyksissä. Hän ei pidä loikkaa nimenomaan työministeriksi kuitenkaan niin suurena kuin voisi kenties ajatella. Harakka on toiminut SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaavana.

– Vastuualue liippaa kuitenkin kohtalaisen läheltä työllisyyspolitiikan kovaa ydintä ja kannustamisen tematiikkaa, joka on esimerkiksi meidän vero-ohjelmassamme innovoinut työtulotuen taustalla.

– Se on melkoinen välttämättömyys. On hirveän hyvä, että valtakunnan politiikassa on yksi kaikkia puolueita yhdistävä tavoite, josta ei tarvitse edes eduskuntasalissa kinata. Kaikki ymmärtävät, että tämä on se, mihin pitää pyrkiä. Samalla pitää ymmärtää se, että jokainen prosenttiyksikön kymmenys on edellistä vaikeampi. Tätä ei pitäisikään tarkastella pelkästään kansantaloudellisena kysymyksenä, kuten ei ihmiselämää ylipäänsä.

– Se tarkoittaa sitä, että työhön kiteytyy nämä molemmat elementit. Osaaminen mahdollistaa sen, miten tehdään lisäarvoista työtä, jolla saadaan menestystä ja hyvinvointia Suomeen, mutta työn merkitys ihmiselle on myös osallistumista yhteiskuntaan, itsensä merkitykselliseksi kokemista. Siinä mielessä esimerkiksi osatyökykyisten saaminen nykyistä paremmin työelämään ei ole pelkästään kansantalouden sanelema asia vaan myös ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä asia.

Jotkut kriitikot ovat ehättäneet arvostella hallitusohjelman kirjauksia työllisyyspolitiikasta ylimalkaisiksi.

– Ei hallitusohjelmissa ylipäänsä ole suurella yksityiskohtaisuuden tasolla käyty toimenpiteitä läpi, mutta kun toimenpideluetteloa nyt perkaa läpi, niin siinä on palkkatukea, aktiivista työvoimapolitiikkaa, osatyökykyisiä ja erilaisia työmarkkinoiden toimintaa edistäviä ratkaisuja, jopa kilpailukieltojen suitsimista. Siinä on itse asiassa aikamoinen kattaus toimenpiteitä. Sen jokainen allekirjoittaa, ettei ole yhtä taikasauvan heilautusta, jolla asia ratkeaa vaan pitkä lista pikkuruisia toimenpiteitä.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteispelistä Harakka sanoo, etteivät roolit mene niin, että ensin järjestöt tekevät jotain ja hallitus seuraa vierestä.

– Koko ajan kaikki toimet ovat yhtäaikaa liikkeellä ja jos se jäisi jostain syystä pettymykseksi, mihin en usko, löytyy kyllä muita vaihtoehtoja. Edellinen hallitus pyrki sivuuttamaan työmarkkinajärjestöt. Nyt kun tarjotaan mahdollisuus ja myös Suomen Yrittäjät kutsutaan mukaan tietyiltä osin, olen aivan varma, että he palavat halusta osoittaa sen, että täältä löytyy yhdessä sopimisen kykyä ja jälleen kerran kansakunnan etua ajavaa näkemystä.