SAK:n tutkimus Mistä löytyisi hyvä työnantaja? tarkastelee työmarkkinoiden kohtaannon parantamista työnhakijan näkökulmasta. SAK:n mukaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta ja työvoimapulasta puhutaan usein työnantajien näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään siihen, että työnhakijoissa on jotakin vikaa, esimerkiksi osaamisessa puutteita tai asuinpaikka väärä.

– Vähemmän on kiinnitetty huomiota työtä tarjoavien yritysten maineeseen, tarjolla olevien työpaikkojen laatuun ja rekrytointikäytäntöihin. Me halusimme selvittää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa työntekijöiden näkökulmasta, SAK:n asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo tiedotteessa.

SAK:n teettämästä haastattelututkimuksesta käy ilmi, että työnhausta on tullut monelle työnhakijalle liian haasteellista. Työpaikkailmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat korkeita eivätkä aina vastaa sitä, mitä itse työ on. Ilmoitus avoimesta työpaikasta voi olla myös vaikeasti tulkittava eikä siitä esimerkiksi selviä, mitä osaamista työssä todellisuudessa tarvitaan.

Tutkimukseen haastateltiin eri ikäisiä ja eri taustaisia työnhakijoita, joilla on omakohtaista kokemusta pitkittyneestä työttömyydestä. He toivoivat yksinkertaisempia ja selkeämpiä rekrytointikäytäntöjä. Heidän toiveenaan oli myös kunnollinen perehdytys ja koulutus uusille työntekijöille. Näin vaatimustasoa voisi laskea työnhakuvaiheessa ja saada avoinna olevaan työpaikkaan enemmän työnhakijoita.

– Työnhakijat toivovat mahdollisuutta päästä näyttämään käytännössä osaamistaan ja työotettaan. Esimerkiksi iäkkäämmille tai pitkään työelämässä ennen työttömyyttä olleille työntekijöille työnhaun nykyiset keinot voivat olla vieraita, vaikka heillä olisi osaamista itse tehtävään, Mikko Kesä mainitsee.

SAK:n tutkimuksesta käy ilmi, että osa työpaikkailmoituksista on laadultaan heikkoja. Ilmoituksissa saatetaan jättää työnhakijoiden kannalta oleellisia asioita kertomatta, esimerkiksi työsuhteen ehdoista ei kerrota selkeästi. Moni työpaikkailmoitus sivuutetaan tämän vuoksi.

– Työnhakijat toivovat asiallista tietoa tarjottavasta työstä ja työnantajasta. Myös selkeästi esiin tuodut työnantajan periaatteet ja arvot lisäävät halukkuutta hakeutua yritykseen töihin, SAK:n Eve Kyntäjä sanoo.

Hän painottaa työnantajamielikuvan merkitystä. Työnantajakuvaan panostamalla yritys voi pysyvämmin varmistaa työvoiman saatavuuden.

SAK:n tutkimus oli menetelmältään laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä 18. Heistä 13 edusti työnhakijoita ja viisi haastateltavaa oli työllistämisen ja työnvälityksen asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin tammi-maaliskuussa 2022.

Haastattelujen lisäksi tutkimukseen on koottu suosituksia rekrytoinnin kehittämiseen ja työnvälityksen ja työvoimapalveluiden parantamiseen. Tutkimuksen toteutti Mikko Kesä Oy.