Suomen hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamisen. Hallitus on tarttunut tavoitteeseen kovalla otteella heikentämällä työelämää epätasapainoisesti kuulematta palkansaajapuolen näkemyksiä, Pro arvioi.

– Palkansaajaliikkeen yhtenäinen viesti neuvotteluista on ollut, että työntekijöiden näkökulmaa ei kokouksissa tai niitä seuranneessa valmistelussa ole huomioitu.

Pron edustajisto vaatiikin hallitukselta hätiköityjen uudistusten ja leikkausten perumista sekä uuden suunnan hakemista maltilla ja aidosti neuvotellen. Yhdessä sovitut oikeudenmukaiset työehdot varmistavat liiton mukaan erityisesti pienituloisten ostovoiman, joka on myös yrittäjien etu.

LISÄKSI hallitus valmistelee lainsäädäntöä, jossa keinoksi tarjotaan vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamista sitomalla valtakunnansovittelijan tai sovintolautakunnan sovintoehdotukset vientialojen sopimaan palkankattoon. Nämä eivät ole Pron mielestä oikeita keinoja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Pakottavan lainsäädännön sijaan hallituksen on tuettava toimialaliittoja yhteisen työmarkkinamallin kehittämiseksi.

Epävarmuutta kasvattavat muun muassa hallituksen aikeet madaltaa irtisanomiskynnystä, helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista, lakkauttaa aikuiskoulutustuki sekä muuttaa ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, Pro luettelee.

– Työelämäheikennyksien päälle sosiaaliturvaleikkauksia on lähdetty toteuttamaan niin kiireellä, että oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto on joutuneet antamaan huomautukset aikataulusta. Hallitus vetoaa tässä budjettiriihen aikatauluun, mutta perustelu on kestämätön hallituksen itse päättäessä aikataulusta.

HALLITUKSEN suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat Pron mukaan yksipuolisesti pienituloisiin työntekijöihin, työttömiin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin ja nuoriin ja niiden on jo arvioitu lisäävän niin toimeentulotukimenoja kuin lapsiperheköyhyyttä.

Työelämäheikennyksiä on perusteltu tarpeella tasapainottaa julkista velkaa. Hallituksen ensimmäisen budjettiriihen tuloksena velkaantumisen taso säilyi kuitenkin ennallaan. Tämä on katkera uutinen erityisesti niille, joilta leikataan ja joille asiaa perustellaan julkisen velkaantumisen taittamisella, Pro huomauttaa.

– Monet hallituksen päätökset eivät valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kasvata työllisyyttä tai tasapainota valtiontaloutta. Sen sijaan ne lisäävät työelämän epävarmuutta ja pahoinvointia, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ennakoi.