Sastamalan avainkysymys on, onko paikkakunnalla osaavia työntekijöitä. Tässä mielessä koulutuksen pitää olla kunnossa. Lisäksi pitää olla tontteja, asuntoja ja toimivat liikenneyhteydet. Tärkeätä on myös pitää työttömät työkykyisinä.

Yhdessä tekeminen satavuotiaan Suomen teemana

Monia asioita, muun muassa työehtosopimuksia, on tehty aikaisemmin kompromissien kautta yhdessä. Nyt niitä pyritään tekemään eduskunnan enemmistöllä. Vahvimman vapaus on tulossa uudeksi käytännöksi.

-Kun hallitus halusi asettaa meille tavoitteet ja me (palkansaajapuoli) halusimme neuvotella omien tavoitteittemme pohjalta. Sitten väliin tulivat pakkolait, mielenilmaisut ja Sipilän kätilö-juttu. Syyskuussa tuli käänne, kun SAK esitti oman ratkaisuehdotuksensa. Kaikki asiantuntijatkin ilmoittivat, että jos tätä työnantajat eivät hyväksy, niin ollaan ihan ulkona.

– Kiky syntyi yli 90 prosentin kattavuudella. Se oli raskas taakka työntekijöille, mutta osoitti, että suomalainen työmies ja -nainen kantavat yhdessä Suomen kilpailukykyä. Ulkomailla ihmetellään miten me saamme neuvottelemalla tuloksia aikaan, muualla mennään heti kaduille, Lyly jatkoi.

Suomen malli hakusessa

Lauri Lylyn mielestä palkansaajilla oli selvät askelmerkit kiky-neuvotteluissa Suomen mallia varten, mutta ne eivät kelvanneet EK:lle.

– Nyt toivoisin, että ay-liike hakisi yhteistä ehdotusta Suomen mallista. Nyt kysytään ay-liikkeeltä enemmän solidaarisuutta kuin aikoihin. Meidän pitää huolehtia kaikille asialliset sopimukset seuraavalla neuvottelukierroksella.

-Me olemme tehneet monta sopimusta työllistämisen nimissä ja nyt työpaikkoja pitää ruveta syntymään, Lyly esitti vaativaan sävyyn työnantajien suuntaan.

-Hallitusohjelma oli EK:lle ja työnantajille lupaava, ja he uskoivat sen toteutuvan sellaisenaan. Neuvottelemalla muutimme työmarkkinoita koskevan sisällön palkansaajillekin kelpaavaksi. Pettymys on purkautunut muun muassa Metsäteollisuuden irtaantumisena EK:sta, Lyly sanoi.

Alpo Jokinen