Vartijan peruskoulutus kestää nyt vähintään 120 oppituntia. Järjestyksenvalvojan koulutus on puolestaan 40 tuntia ja kertauskoulutus 8 tuntia. Koulutuksessa tulisi työryhmän mukaan lisätä esimerkiksi voimakeinojen käytön lakisääteisiä edellytyksiä koskevaa opetusta.

Selvityksen tiedotteen mukaan todennäköisyys sille, että alan työntekijä joutuu käyttämään perusoikeuksiin puuttuvia keinoja vaihtelee paljon. Tämä riippuu siitä, millaisessa tehtävässä ihminen toimii.

-  Todennäköisyys on suurimmillaan alueilla ja paikoissa, joille asetetaan järjestyksenvalvojia pitämään yllä järjestystä ja turvallisuutta, tiedotteessa todetaan.

Ministeriö julkisti perjantaina työryhmän yksityistä turvallisuusalaa koskevan raportin.

YKSITYISTÄ turvallisuusalaa koskeva selvitys määrättiin sen jälkeen, kun viime ja tänä vuonna tuli ilmi lukuisia tilanteita, joissa yksityisen turvallisuusalan henkilöstön epäiltiin käyttäneen asiattomasti voimakeinoja.

Sisäministeriö asetti työryhmän tammikuussa arvioimaan yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Tammikuussa tuolloinen sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi, että yksityisen turvallisuusalan koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan riittävyyttä on tarpeen arvioida laajasti.

Varsinkin vuodenvaihteessa turvallisuusalan väkivaltaisuudet puhuttivat paljon.

Viime joulukuussa poliisi oli kertonut tutkivansa järjestyksenvalvojien epäiltyjä väkivaltaisuuksia pääradan juna-asemien yhteydessä pääkaupunkiseudulla. Sittemmin syyttäjä on nostanut tapauksessa syytteet 15:tä järjestyksenvalvojaa vastaan. Heidän epäillään pahoinpidelleen ihmisiä juna-asemilla ja niiden läheisyydessä Vantaalla ja Helsingissä. Syytteet koskevat pääosin pahoinpitelyrikoksia ja osin myös virkarikoksia.

Syyttäjän tietojen mukaan epäillyt kiistävät epäillyt rikokset pääosin. Oikeudenkäynti asiassa alkaa lokakuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Toisessa tapauksessa nainen kuoli Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassa vartijoiden voimankäyttötilanteessa tammikuun alussa. Viime viikolla kerrottiin, että asiassa on nostettu syyte kuutta ihmistä vastaan. Heitä syytetään kuolemantuottamuksesta. Epäillyt toimivat syyttäjän mukaan kauppakeskuksen alueella vartijana tai järjestyksenvalvojana. Syyttäjän mukaan kaikki ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

VARTIOIMISLIIKETOIMINTAA ja järjestyksenvalvontaa säätelee laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Koulutuksesta ja voimankäyttövälineiden koulutuksesta säädetään lisäksi lain nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa. Nykyinen lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2017.

Sisäministeriö kertoi tammikuussa, että Suomessa on vajaat 17  000 vartijaksi hyväksyttyä ja noin 36  000 järjestyksenvalvojaksi hyväksyttyä.

Työryhmässä oli edustajat oikeusministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta ja Opetushallituksesta. Lisäksi työryhmään kutsuttiin turvallisuusalan yritysten toimialajärjestö Suomen Vartioliikkeitten Liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto toimi työryhmässä pysyvänä asiantuntijana.