Työryhmän yksimielisen näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Työryhmän työssä on huomioitu korjausvelan vähentäminen, tarvittavien kehittämisinvestointien rahoittaminen, digitalisaatiokehitys sekä liikenteen päästövähennystavoitteet.

Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

Suunnitelmaa toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelman puitteissa ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.

Työryhmän esityksen mukaan suunnitelma laadittaisiin parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä laajassa yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Suunnitelma annettaisiin eduskunnalle käsiteltäväksi myös selontekona.

Työryhmä esittää yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.

– Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa, Berner sanoo.

Työryhmä ehdottaa, että myös liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida jatkossa käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Lisäksi kehittämishankkeissa voitaisiin käyttää aiempaa useammin hankekohtaisia yhtiöitä.

– Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset, ministeri Berner toteaa.

Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen. Sen sijaan raportissa todettiin, että nykyisin käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Työryhmä antoi päästövähennystavoitteisiin liittyvät toimenpide-ehdotuksensa väliraportissa elokuussa 2017.