– Kerroimme tuolloin alueilta tulevan selvän viestin ministeri Saarikolle (kesk.). Silloinen leikkaustoiminta oli suunnitelmallista ja hyvälaatuista, eikä se ollut potilaille riskialtista. Lisäksi nostimme esille, että keskittämiseen lasketut säästöt eivät olleet realistisia. Jokaiselta alueelta arveltiin keskittämisen johtavan myös muiden terveyspalveluiden heikkenemiseen, kertaa Kristiina Salonen.

Hallitus perusteli kuitenkin uutta lakiasetusta potilasturvallisuudella, ja taustalla olivat myös julkisen talouden säästöt. Julkisen puolen leikkaustoiminta ajettiin maan hallituksen päätöksellä alas pienimmistä yksiköistä. Salonen toteaa, että tänä syksynä reilu vuosi sitten esitetyt uhkakuvat alkavat konkretisoitua.

Erikoissairaanhoidon keskittämisen vaikutusten tulkinta kyselyiden pohjalta on niin vuonna 2017, kuin vuonna 2018, samansuuntainen. Vastanneista sairaanhoitopiireistä viisi arvioi menojen jopa kasvaneen, kun taas neljässä oli saavutettu säästöjä esityksestä johtuen. Kuntaliiton mukaan yhteenvetona voi todeta, että vain noin 4 % tavoitelluista säästöistä saavutetaan.

– Erikoissairaanhoidon säästötavoitteeksi esitetty 260 miljoonaa euroa ei ole toteutumassa näillä toimenpiteillä. Kuntaliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan realistisempi säästötoteuma olisi korkeintaan 10 miljoonassa eurossa. Mikäli säästövaikutukset jäävät todella näin alhaiselle tasolle, on syytä sanoa, että hallituksen tekemältä keskittämiseltä putoaa se viimeinenkin pohja pois, Salonen linjaa tiukasti.

– Kuitenkin säästöjen toteutumattomuudesta huolimatta valtionosuuksia on leikattu, ikään kuin kaavaillut säästöt olisivat toteutuneet täysimääräisesti. Tämä koskee erityisesti erikoissairaanhoidon keskittämistavoitteista ennakoituja hyötyjä, sekä omais- ja perhehoidon kehittämisen oletetuista vaikutuksista pitkäaikaislaitoshoidon vähenemiseen. Kokonaisuutena tämä on ihan uutta politiikkaa, kun jo ennakkoon viedään valtionosuudet, vaikka toteutuma-arviot on tehty hyvin heikoin perustein, kritisoi kansaedustaja Salonen.

Salonen sanoo, että moni kunta tekee ensi vuoden budjettia nyt hyvin kummallisessa tilanteessa. Toisaalta kuntatalous on vahvistunut ja monilla alueilla saadaan hyviä uutisia elinkeino- ja työllisyysrintamalla. Kuitenkin kuntien talouden ennustamisessa on vaikeuksia.

– Ensi vuonna valtionavut alenevat 3 %, ja peruspalvelujen valtionosuudet 2 % tämänvuotisesta. Samaan aikaan lähes jokaisessa keskikokoisessa kunnassa väestö ikääntyy ja siitä johtuen myös palveluntarve kasvaa. Sen vuoksi nyt ollaan kovalla hädällä suunnittelemassa lisää palveluiden leikkauksia, kuten poliklinikkatoimintaa Raumalla. Tämä kuntatalouden vaikea yhtälö tulee ratkaista suunnitelmallisesti, eikä tehdä hätiköityjä leikkauksia oikaistakseen yhden vuoden taloutta, Salonen sanoo.

Salonen peräänkuuluttaa maan hallitukselta toimenpiteitä tällaisten etukäteissäästöjen peruuttamiseksi.

– Nyt olisi syytä lopettaa kuntia kalvavat ennakolliset valtionosuusleikkaukset, jotka eivät perustu kuntien todellisuuteen. Se on näennäissäästämistä. Toivottavasti viimeistään seuraava hallitus korjaa nämä asiat, Salonen vaatii.