Eihän tänään ole aprillipäivä, äimisteli Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten (RSE) puheenjohtaja Anja Vehkaperä, kun hänelle kerrottiin, että Suomi lopettaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomailla asuville.

-  Mutta totta se näkyy olevan. Sen verran olemme jo saaneet selville, että Suomen kansaneläkkeen maksamisen lopettaminen ulkomaille koskee noin 18  000:ta ruotsinsuomalaista, Vehkaperä sanoo.

Kun tulot Ruotsissa pienenevät, on mahdollisuus hakea asumistukea, hän kertoo.

Vielä ei Vehkaperän mukaan kuitenkaan ole mahdollista sanoa, kuinka paljon ruotsinsuomalaisten tulot lopulta vähenevät.

-  Sen pystyy jo joka tapauksessa sanomaan, että tämä oli pirullinen päätös, suomeksi sanottuna. Asuntotuen ja takuueläkkeen joutuu hakemaan itse. Se on varsinkin monelle iäkkäälle ruotsinsuomalaiselle vaikeaa.

EU:n sisälläkin sosiaaliturvan ehdot ja kattavuus vaihtelevat huomattavasti. Espanjan Fuengirolasta hallituksen päätöstä kansaneläkkeistä kommentoi Carita Rosamo.

-  Nyt köyhistä tehdään rutiköyhiä. Muutoksen seuraus on, että kuolen nälkään, jos jään Espanjaan. Ei jää muita vaihtoehtoja kuin palata Suomeen, 73-vuotias Rosamo puhisee.

Hän kertoo työeläkkeensä määräksi 700 euroa kuussa, minkä lisäksi hän on saanut Suomesta noin 400 euroa kuussa kansaneläkettä. Nyt tehty päätös leikkaa hänen tuloistaan runsaan kolmanneksen, jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa.

-  Suomelle tämä tulee ainakin minun osaltani kalliiksi. Panen kirjat Suomeen, jotta minulla on siellä osoite. Otan kansaneläkkeen ja sen jälkeen haluan kaikki eläkeläisten asumistuet, sairauskulutuet ja mitä kaikkia tukia onkaan saatavissa, Rosamo vannoo.

Hän antoi aiemmin tällä viikolla haastattelun eläkekurimuksestaan Iltalehdelle.

Espanjasta ei ole Rosamon mukaan saatavissa minkäänlaista korvausta kansaneläkkeestä, joka nyt jäisi saamatta Suomesta.

-  Tuo johtuu siitä, että Espanjan sosiaaliturva ei ole asumisperusteinen. Jos et tule omillasi toimeen, se on näkemiin.

Rosamon mukaan ainoastaan sairaanhoidon ja lääkkeiden osalta ulkomaalainen eläkeläinen pääsee Espanjassa sosiaaliturvan piiriin.

Aurinkorannikolla työskentelevä sosiaalikuraattori Tia Raunio nostaa hänkin esiin kysymyksen, säästääkö Suomi lopulta rahaa katkaisemalla kansaneläkkeet ulkomailla asuvilta.

-  Minulle ihmeteltiin tätä päätöstä siten, että eikö Suomi tajua, että se säästää esimerkiksi terveydenhoitokuluja, kun ikäihmisiä on poissa maasta. Jos heidät pakotetaan Suomeen, tuleeko se lopulta kalliimmaksi? Itse en osaa tuota arvioida.

Merimieskirkon sosiaalikuraattorin mukaan vasta aika näyttää, mitä nyt päätetty eläkemuutos todella tarkoittaa.

-  Vaikka suuri osa suomalaisten eläkkeistä on työeläkkeitä, silti on varmasti ulkomailla tosi suuri porukka suomalaisia, jotka eivät ole olleet työelämässä pitempään tai lainkaan.

Eläketurvakeskuksen mukaan kolme prosenttia eläkkeensaajista eli runsaat 52  000 asui ulkomailla vuoden 2022 lopulla.

Heistä pelkkää kansaneläkettä sai noin 17  600 ihmistä eli kolmannes. Työeläkettä kansaneläkkeen rinnalla sai puolestaan noin 9  600 ulkomailla asuvaa suomalaista. Kansaneläke on etuus, jolla tuetaan niitä Suomen sosiaaliturvaan kuuluvia, joiden työeläke jää pieneksi.

Tekijä: Pertti Mattila / STT