Rydman vahvisti STT:lle saaneensa ehdotuksen, mutta hän ei vielä kommentoi sitä.

Asetusluonnos on ollut tarkoitus saada lausunnoille tällä viikolla, mutta sen eteneminen on poliittisista päättäjistä ja heidän aikatauluistaan kiinni.

STT:n tietojen mukaan virkaehdotus on filosofialtaan erilainen kuin Rydmanin aiemmin linjaama alustava ohjeistus, joka ei sellaisenaan kelvannut hallituskumppaneista kokoomukselle ja RKP:lle.

AVUSTUKSIA myönnetään sosiaali-​ ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden yleishyödylliseen sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.

Uudessa asetusluonnoksessa on muokattu kolmospykälää, jossa on kyse avustusten myöntämisen edellytyksistä.

- Asetusluonnoksessa pikemminkin korostetaan niitä asioita, mitä toiminnalta erityisesti halutaan. Se auttaa priorisoinnissa. Ei olla niin jumiutuneita siihen, että pitää sulkea jotain järjestöjä pois kategorisesti, eräs lähde sanoo.

Toinen lähde kertoo, että asetusluonnoksessa on haluttu painottaa, että kyse on nimenomaan sosiaali- ja terveysalan järjestöistä ja keskittyä vaikuttavuuteen, koska tiedetään, että rahat ovat vähenemässä.

Valitseva oikeudellinen tulkinta on, että kriteereistä pitää päättää asetuksella, STT:lle kerrotaan. Oikeuskansleri selvittää vielä yksityiskohtia.

NYKYINEN asetus on tullut voimaan vasta vuonna 2023, kun rahapeliuudistus tehtiin. Aiemmin Raha-automaattiyhdistys vastasi avustusten rahoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi kertoi viime viikolla STT:lle, että silloin järjestökenttäkin oli sitä mieltä, että jätetään kriteerit avoimeksi.

- Nyt on osoittautunut, että varsinkin tämmöisessä tilanteessa, kun määräraha pienenee näin voimakkaasti, on kuitenkin tarpeen määritellä vähän enemmän kriteereitä, Niemi sanoi.

Hallitus on päättänyt myöntää järjestöille ensi vuonna tukea 190 miljoonaa euroa, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin tänä vuonna.

Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ja säätiötä.

Teksti: STT / Sanna Nikula